Legot kuntoon

Ilmeisesti suuvaivat ovat trendikkäitä, koska Rapsukin alkoi oireilla kitaansa. Huomasin Rapsuttimen syömisen aavistuksen hidastuneen ja eilen sillä oli puruluun kanssa ongelmia, se jätti hirvikärpäsen kesken! Kurkistelin pikkukaverin kitaan ja olin aivan varma, että silläkin on joku puu hampaiden välissä hankaloittamassa ruokailua, mutta löysinkin ikenestä patin. Koska olin täysin vakuuttunut iensyövästä tai muusta vastaavasta suuhun pesiytyneestä pahiksesta, varasin Hapelle eläinlääkäriajan tarkempia tutkimuksia varten ja sainkin ajan tälle päivälle. Hyvä niin, koska tutkimuksissa löytyi patin lisäksi murtunut ja tulehtunut takahammas, joka on aiheuttanut Rapsuttimelle kipua.

Klinikan lattialle uinahtanut.

Rapsuttimelta poistettiin vasen yläposkihammas ja alhaalla oikealla ollut patti. Patti lähti tarkempiin tutkimuksiin, koska minulle ei sovellu epätietoisuudessa eläminen. Röntgenkuvissa ei kuitenkaan näkynyt, että luustossa olisi muutoksia, joten jos se olisi pahanlaatuinen, ei se olisi ainakaan leukaluuhun levinnyt. Toivotaan, että se oli vain kiva patti. Syömisongelmakin on luultavasti johtunut murtuneesta ja tulehtuneesta hampaasta eikä patista.

Kotona heräilevä pikkupotilas.

"Mie sain tämmösen! Mikähän tää on?"

Sisu tutustui tänään hapankorppuun. Aluksi se kipitti tohkeissaan se suussa, mutta huomattuaan, että Nuusku söi omaansa, alkoi sekin rouskuttelemaan. Ilmeestä päätellen hörökorva piti rukiin mausta. Sisun juoksut taitavat olla ohi. Pyrstön turvotus on laskemaan päin eikä se enää tiputtele. Nämä juoksut olivat ensimmäisiä vähä verisemmät ja lyhyemmät. Tai sitten ne olivat saman pituiset, mutta en vaan tajunnut niiden alkamista ajoissa, koska verentulo oli niin niukkaa.