Ei tehty mitään ihmeellisyyksiä vaan peruskuvioilla mentiin ja keskiössä oli ohjaajan rytmitys, se ikuinen murheenkryyni. Alussa kunnon keilaus takaakiertoon (2), tajutonta juoksemista, linjaus (7), pakkovalssijaakotus (9), vastakääntö jarrulla (11), pimeään kulmaan lähetys (14), puolivalssilla välistä (15-16), valssi (19) jarrulla liikkuen oikeaan suuntaan, poispäinkäännön ja sylkkärin sekamelska (21) ja loppu iloista juoksemista. Jostain syystä sain kehitettyä Rapella muuriongelman. Rapsu kovasti muurista ohi hönki ja suoritti muurin luotettavasti ainoastaan silloin, kun sain aivan törkeän etumatkan putkelle (4). Jos olin hypyltä (3) lähdössä yhtään myöhässä, kääntyi Rape putkesta (4) tullessaan minua kohti ja linjautui ohi muurin. Aivan käsittämätön ratkaisu, kun se muuri kuitenkin oli siinä kirsun edessä, mutta minkäspäs sille voi, jos toisesta tuntuu, että lähempänä olis parempi... Ysillä, yhdellätoista ja kahdellayhdellä minulla oli pahimmat rytmitysongelmat, mutta saatiin niihinkin onnisuneita toistoja. Ehkä joskus 25 vuoden päästä osaan rytmittää oikein, koska jo nyt tiedän missä ja miten kehoni pitäisi olla, mutta silti kädet ja jalat ja muu ruho tekee ihan omiaan, hilluu väärässä paikassa väärään aikaan. Luotan siihen, että jossain vaiheessa vartaloni kyllästyy kapinointiin ja tekee kiltisti niin kuin aion. Luotan väsytystaktiikkaan.
Nuusku pääsi reenilöihin seuraneidiksi. Hieman ajattelin sen kanssa väliajoilla viereisellä kentällä tokoa ottaa ja yritinkin, mutta viereisen kentän agility nosti Nupan kierrokset kaakkoon, että ei siitä oikein valmista tullut. Vähän jotain räpellettiin ja älyttiin lopettaa ajoissa. Lämmittely- ja jäähdyttelylenkit olivat onnistunein osuus :)
Viikonloppu on mennyt kavereiden kanssa lenkkeillessä. Lauantaina seurana lumisessa metsässä kahlaili Topi, Mörkö ja Viiru. Sunnuntaina edellisten lisäksi mukaan tulivat Zorro ja Elena. Oikein oli rattoisaa, vammainenkin jaksoi keulassa kahlata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti