Tiistai
Nuuskun tila romahti eilen ennen Helin hoitoon pääsyä ja jo sinne mennessä tiesin, että pelkästä lihasjumista ei olisi kysymys. Toivoin sitä kuitenkin viimeiseen asti. Nuusku menetti tiistaina takajalkojensa hallinnan, ne heiluivat ihan omiaan eivätkä kantaneet. Lihakset olivat reilassa ja Heli epäili jotain hermostollista tai neurologista vaivaa, spondyloosia, autoimmuunitautia. Ohjeeksi häkkilepo ja lääkäriin aiemmin kuin perjantaina, jonne olin saanut päivällä varattua ajan.
Keskiviikko
Aamulla kantaessani Nuuskun aamupissille näimme tähdenlennon. Yritin ajatella sitä hyvänä enteenä, kauniina eleenä maailmalta näyttää meille molemmille ensimmäinen tähdenlento koskaan, lohduksi silloin kun on vaikeaa. Toinen puoli minusta kuitenkin oli varma, että se oli kaunis vihje lopunalusta, siirtymisestä tähdeksi taivaalle.
Iltapäivällä pääsimme lääkäriin, jossa eläinlääkäri oireiden perusteella lähti epäilemään joko välilevyn pullistumaa tai autoimmuunisairautta (SLE). Nuuskulla diagnosoitiin takapään ataksia ja molemmissa takajaloissa hermopuutos. Tutkimuksissa Nuusku ei aristanut selkärankaansa eikä röntgenkuvissa näkynyt mitään erityistä, joten välilevyn pullistuma ei tunnu kovin todennäköiseltä, joskin kuvat odottavat vielä toista arviota. Verinäyte, jossa tulehdusarvot olivat alhaiset, lähti eteenpäin ANA-vasta-ainetutkimuksiin ja perjantaina selviää tulos. Siihen asti Nuusku on kyllästetty kortisonilla ja kipulääkkeillä sekä kuorrutetty kyynelillä. Nuusku jatkaa ehdotonta häkkilepoaan, yhtään ei saa liikkua ja pissille mennään kantamalla. Jos vointi menee huonommaksi, on kuulemma välittömästi lähdettävä päivystykseen. Ja jos tila ei kohene, niin perjantaina jatkuvat tutkimukset.
5 kommenttia:
Lähetämme parantavia ajatuksia teille ja voimia voimia! Zlla nuo tulehdusarvot hipoivat kattoa sairauden aikana ja saikin lisäksi antibiootit. Kortisoni antoi tuolloin nopeasti vasteen ja sitä toivomme myös Nuuskulle!
voi nuuskua! paljon hännänheilutuksia pyrritytöiltä, toivotaan, että vaivaan on hoito! Voimia!
Voi miten kurja tilanne Nuuskulla :( Voimia myös täältä, toivottavasti vaiva saadaan hoidettua.
Kiitos voimista, niitä tarvitaan. Muutosta ei ole parempaan tapahtunut, mitä nyt Nuusku on täysin sekaisin opiaateistaan, joten sen mielestä asiat on varmaan tosi kivasti.
En edes tiedä kumpi diagnoosi on kamalampi, autoimmuunitauti vai välilevyhommeli. Eilen olin vielä aivan varma, että autoimmuunitautihan sillä on ja siihen se kohta kuolee, mutta nyt asiaa mutusteltuani ja muiden tarinoihin perehdyttyäni en poissulje tuota välilevyhommaakaan. Varsinkin kuin muillakin palpointi tai röntgenit eivät ole tilaa paljastaneet vaan siihen on tarvittu varjoaine- tai magneettikuvaus. Leikkaus kyllä kuulostaa aivan hirveältä seniorille, joka on tähän menessä kovin halukkaasti koettanut jäädä pysyvästi nukutuksiinsa. Ja Nuuskun tämän hetkisen tilan huomioiden, en tiedä kuntoutuisiko se enää. Aika heikkona on.
Voi surkujen surku :( Kauheasti haleja ja rapsutuksia teille, uskotaan vielä, että kyllä se Nuuskutin kuntoon tulee!
Lähetä kommentti