Hirmuisen kivaa, että treenikaverit ovat niin päteviä, että voittavat kisoja ja tuovat treeneihin namusia syötäväksi. Silloin nimeltä mainitsematon ohjaaja on onnellinen, koska jaksaa karkkien voimalla treenata iloisena vaikka ei ole syönyt koko päivänä muroja enempää. Toivottavasti treenikaverit käyvät jatkossa kisoissa joka viikko, niin miekin oon aina hilpeä :)
Rapsuttimen kanssa otettiin ensin ihan pikkuisen hulluttelua hypyillä ja parilla putkella ja oikein hienoon vireeseen lähti elukka sekä ohjaaja. Sitten ajattelin kehittyä, koska eihän tässä mitään kisoja ole aikoihin tulossa, joten voi haastaa itseään eikä tarvitse hioa sitä kisoissa tehtävää ohjausta entistä paremmaksi. Kyllä, minä ohjaan kisoissa aina sillä samalla tutulla ja turvallisella junttitavalla. Mutta niin, tänään jatkoin joskus aiemmin aloittamaani sylikäännöstreeniä. Rapsuli luki ohjausta kivasti, mutta minä ohjasin välillä ihan yli eikä se aina mikään sylkkäri ollut vaan joku heiduli, en tietoisesti yliohjautunut vaan en vain tajunnut miten mutkalla oikein olin. Helpommat käännökset meni hienosti ja vaikeammatkin saatiin menemään, mutta työstämistä jäi ohjaajan osalta. Rapsuli tajusi ohjauksen olemuksen.
Toisella kierroksella otettiin irtoamista mikä ei ollut kummoista. Aikamoista räpellystä, mutta semmoistahan se aina on ollut ja motivaatiota sen treenaamiseen ei enää hirveästi ole, koska kisoissa Rapsu ei tule koskaan irtomaan mihinkään. Ei sen pieni pää kestä semmoista. Lisäksi otettiin keppejä suljetusta ja avoimesta kulmasta, hirmuisen hyvin veti. Heittäydyin hurjaksi ja vetelin niihin vielä takaaleikkauksetkin eikä yhtään hidastanut tai ollut edes kiinnostunut miten perässä hillun vaan veti täysillä. Oikein vahvaa kepitystä.
Viimeisellä rundilla ilahdutin Rapsua taas hyppy ja putki rallattelulla, jossa se sai mennä niin kovaa kuin kintuistaan pääsi ja tutulla läheisriipuvaisen ohjauksella. Kylläpä se tykkäsi ja oli hauskaa :)
Nuuskun kanssa otettiin hitusen tokoa olohuoneessa. Perusasennosta käännöksiä ja yhden-kahden askeleen seuraamista ja tekipä hyvin. Yhtään ei edistänyt eikä ruennut nykimään namin toivossa. Kaukokäskyt oli buenoa, mutta esine suussa sivulle tulot... eeih. No, on myönnettävä, että heikot oli lähtökohdatkin, kun unohdin noutokapulat autoon enkä niitä jaksanut sieltä hakea. Ajattelin, että otan tilalle tuommoisen lelun, jossa on kiva keskipalikka ja tennispallot päässä, sehän näyttää ihan noutoesineeltä. Niin, ehkä minusta. Nuuskun mielestä sen voi heittää sivulle tullessa seinään, ottaa sieltä kimmokkeella mukaan ja hakata sillä minua polveen. Lisäksi sitä voi pomputella lattian kautta ja... Joo, ehkä ensi treenissä otan ihan oikeat välineet kehiin.
2 kommenttia:
Tämän kirjoituksen perusteella miusta tuntuu että seuraavan treenipalaverin esityslistalle pitää laittaa ehdotus myös hyllyherkuista :)
Niin no sitten mekin voitas Rapsun kanssa tuoda jotain syöminkiä, jos joskus kisakuntoon vielä päästään. Loistoehdotus! Siltä varalta, että ei päästä ikinä enää kisoihin voitas lisätä myös semmoinen kohta, että jos unissaan voittaa, niin sit ois kans aihetta juhlaan.
Lähetä kommentti