Nuusku vaikutti keskiviikkona hieman vaisulta ja torstaiaamuna kipeältä. Nuusku näytti varovan vasenta jalkaansa, mutta kipu tuntui olevan jossain oikean reiden alueella. Perusravissa mitään ei huomannut, jos ei tuijottamalla tuijottanut, mutta rappusia Nuusku ei halunnut kiivetä ja kynnyksen ylittäminenkin oli ponnistuksen takana. Tämä oli hämmentävää, koska Nupatsu oli käynyt vaan lenkeillä, jotka eivät ole edes sisältäneet mitään ihmeempää riekuntaa vaan ihan perusvapaanaolojolkotusta, joten Nuusku oli vahingoittanut jalkansa joko yksin kotona olleessaan Tarzania leikkiessään tai sitten muljauttanut itsensä pihalla ilman, että tapahtuma on kiinnittänyt mitään huomiota.
Kipu oli sen verran kova, että Nuusku menetti hermonsa Rapsulle mitättömässä tilanteessa ja tikkasi Rapsua leukaan. Ei pahasti, mutta kuitenkin hammasta käytettiin ja tilanteessa oltiin sen verran hiilenä, että sana ei tehonnut vaan väliin piti mennä. Rapsu ilmeisesti painautui liian kiinni Nuuskuun nukkumaan ja aiheutti siten Nuuskulle kipua. Tämä oli erityisen hämmentävää, koska Nuusku on aina ollut demokratian ja rauhan ystävä (despootti ainoastaan uimarannalla), konfliktien välttäjä ja sillanrakentaja, ei joudu koskaan hankaliin tilanteisiin vaan osaa ennaltaehkäistä ne ja tulee toimeen niidenkin koirien kanssa, jotka eivät tule muiden kanssa toimeen. Se, että Nuusku ärähti tuolla teholla tarkoitti sitä, että koskee oikeasti. Kipulääkettä kuonoon, bäkkäri päälle, rauhallista hihnalenkkipissatusta ja suunta eläinfysioterapeutille.
Heli tarkasteli Nuuskun liikkeet ja kävi elukan läpi. Oikealla puolella oli kipupisteitä selässä ja reidessä, mutta vasenta jalkaa Nuusku selvästi suorastaan laahasi. Oikeanpuolen kipupisteitä huollettiin mikrovirralla, mutta vasemmalla puolella ei kipupisteitä ollut. Epäilyksenä on mahdollisesti jonkinasteinen polvivamma vasemmassa koivessa, joka sitten heijastuu kuormituksena oikeaan puoliskoon, joten ensi viikolla polviasia tutkitaan elukkalääkärissä ja lihashuoltoa jatketaan fysioterapiassa.
Luonnollisesti Nuusku siirtyi potilasosastolle kevääksi ja virkistää mieltään lähinnä sudokujen parissa. Huomista agilityskabaa Rapsun kanssa pitää miettiä. Minua ei kisaaminen juuri huvita. Tekee vaan mieli pitää Nuuskua tassusta ja laulaa sille karhunpoikaslaulua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti