Agiliitoa

Nuuskaus lepuutteli koipeaan tänään, joten vaihteeksi Rapsutin sai reenailla ilman Nuuskun seuraa. Treenin päätavoitteena oli saada Rapsutin irtoamaan sekä hakemaan esteitä, ja se onnistui ihan mukavasti. Sivutavoitteena oli oman muistin kehittäminen, ja siksipä treeni oli ratamainen vaikka sen Rapsun kanssa osissa otinkin, mutta opettelin silti ohjaamaan ensin ratana.

Ensin otin ekat esteet ratapiirroksen mukaisesti, mutta aika pian tempaisin alun mutkat suoriksi ja otin hypyn 2 suoraan, jolloin saatiin puomille huima vauhti. Rapsulla oli niin hyvä polte ja palo radalle, joten halusin palkata sitä siten, että se saa tykittää täysillä putkesta hypyn kautta puomille. Kontaktikahelille koiralle parempaa palkkaa voisi antaakaan!

Koska Rapsuli ei hae keppejä hyvin eikä varsinkaan noin kaukaa, käytettiin siihen apuohjaajan apua eli ekassa keppivälissä oli avustaja palkkaamassa ensin oikeaan väliin tulosta ja kun se alkoi sujua, niin sen jälkeen palkka tulikin vasta keppien jälkeen. Tämä toimi Rapsun kanssa, ja Rapsu lähti hakemaan keppejä vauhdilla neloshypyn jälkeen eikä jäänyt odottelemaan minua. Renkaalta keinulle otin ensin namialustalla, ja häivytin alustan pois heti kun Rapsu hoksasi, että tuonnekin asti voi juosta täysillä. Olipa kiva kun Rapsu juoksi eikä jäänyt roikkumaan käteen. Kymppihypylle treenasin saksalaistakäännöstä ja putkelta 16 kepeille 17 aluksi apuohjaajan kanssa.

Kokonaisuus hyvä. Rapsu pujotteli taas iloisesti ja vauhdilla. Minen tajua mikä niissä kisapujotteluissa tökkii. Möhlisi edes samalla tavalla treeneissä, niin asialle voisi koettaa tehdä jotain. Mutta toisaalta, nyt meillä on hienot keppiohjurit hankittu, joten ehkä Haperostakin tulee vielä maailman paras pujottelija :)