POKS:n pitkäperjantain kisoissa Rapsuli korkkasi kakkosluokan iloisesti. Tulokset eivät olleet mairittelevia, mutta into ja vauhti aiheuttivat jo ylpeyttä. Minun murmeli ei ollut tahmatassu ollenkaan vaan alkoi muistuttaa omaa itseään. Tuomo Pajarin radat olivat tosi mukavia ja sujuvia.
Ensimmäiseltä radalta (video, puuttuu alku)nappasimme jo tutuksi tulleen hylätyn. Rapsu lähti innokkaasti radalle, pysyi hyvin käpälässä, pujotteli sujuvasti, suostui takaaleikkauksiin ja otti kontaktit kivasti, joten minä innostuin hieman liikaa kohdassa, jossa ei ollut mikään kiire ja vedin Rapsun hypyn ohi eli kielto napsahti. Korjasin tilanteen ja päästiin livakasti eteenpäin, mutta jäin sitten kuitenkin mielessäni pyörittelemään mokaani ja olin myöhässä tulevissa valsseissa, joita en sitten tehnyt vaan sössin koko homman, ja me juoksimme täysillä maaliin hienon hylyn tehneinä :)
Toisella radalla (video) ryhdistäydyin ja ohjasin huolella, kerrankin viisastuin edellisen radan mokista. Erityisen ylpeä olen Rapsun keinusta, joka näytti siltä, että tuosta tulee aikamoinen lentokeinu, sillä Rapsu kaahasi keinulle hurjaa ylinopeutta ja Rapsusta näki, että puomille luulee menevänsä. Sain kuitenkin pysäytettyä Rapsuttimen keinun päähän, joten suoritimme keinun erinomaisen tyylikkäästi ja vauhdilla. Rapsulla oli vauhtia niin paljon, että suurin osa suunnittelemistani valsseista jäi pois. Valitettavasti sitä vauhtia oli myös niin paljon, että Rapsu teki aikamoisen kamikaze aan. Juu, ei juostu alas treenien tapaan vaan loikattiin harjalta eteenpäin. Samalla hurmoksella Rapsu meinasi jatkaa puomille keppien sijaan, joten toinen vitonen tuli siitä, eli saaliiksi saimme 10 virhepistettä ja sijoituimme kolmanneksi.
Nuusku puolestaan nautti täysin siemauksin Marja Lahikaisen radoista. Maneesille tullessa Nuuskusta näki, että tänään mennään kovaa ja hyvällä mielellä. Ensimmäinen rata oli ohjauksellisesti ihan kamala, hävettää suorastaan. Olin kroonisesti myöhässä ja homma meni viime hetken pelasteluksi ääntä käyttämällä. Kaikkea en kuitenkaan ehtinyt pelastaa vaan Nuuskis leiskautti yhden ylimääräisen hypyn matkalla.
Toinen rata oli onnistunut, tai no hylätty siitä tuli, mutta hyvä sellainen. Nuusku veti täysillä ja minä pysyin mukana. Ohjaus oli parempaa, kaarrokset pieniä, yhteistyö toimi, mutta kyllä sinnekin se jo perinteeksi muodostunut ylimääräinen loikka mahtui.
Jotta tuloksilla ei juhlittu tänään vaan hyvällä fiiliksellä :)
//lisätty Rapsun kisavideot, kiitos Katjalle kuvaamisesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti