Noljakan kaunottaret Aavarannan ilta-auringossa.
Viime keskiviikon treeneissä liideltiin alla olevaa vauhdikasta rataa. Muuten meni kivasti, mutta ohjaukseni kiireentuntu kirvoitti Sisun kirmaamaan rimojen (4, 6) ali. Tuo nelonen ei yllättänyt, kun onhan Lupsu ennenkin siivekkeenkierroissa ryysinyt perään, mutta tuo kutonen oli uutta. Tosin sekin loppui kuin seinään, kun olin rauhallinen hötkyämisen sijaan. Rauha tulikin läksyksi ja ne läksyt käytiin lauantaina tekemässä menestyksekkäästi.
©HeidiUtriainen
Viikonloppu oli varmaan nelijalkaisista vähän outo, kun tuijotin telkkaria koko ajan. Agilityn SM-kisat katsokaas ja netin livestream. Huikeasti veti Sisun sisarukset ja seuratoverit, oli ilo fanittaa!
Väsynyt fanittaja.
Maksien finaaliradan innoittamana piti lähteä laittamaan keppi-putki-erottelu-kuntoon. Hyvin sujui! Ensin putki (vaalea) oli suorana, koska onnistumisten kautta on aina kivempi aloittaa, ja molemmin puolisten onnistuneiden lähetysten jälkeen käänsin putken (tumma) suut törölleen. Pieni ruskea lohikäärme ei edes katsonut kiusauksia vaan teki molemmin puolin täydelliset setit. Siihen olikin hyvä lopettaa ja käydä uimassa.
Takaakiertona eka hyppy.
Nuuskuli kävi nautiskelemassa kuukausihuollostaan Helillä. Olin myös havainnut pientä turvotusta Nuuskun ulkosynnyttimissä sekä satunnaista vuotoa, joten tämä aamu aloitettiin elukkalääkärissä. Kirsi ei ollut paikalla, joten käytiin Soilella ja hyvin hoitui homma. Emätintulehdusta epäili, joten antibiootit ja kontrollikäynti kuurin jälkeen. Nuuskutin hurmasi taas koko klinikan ja onnistui haalimaan itselleen aimo annoksen herkkuja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti