Lomapäivän aloitus klo 6.00 ei kuulosta järin virkeältä paitsi jos se tietää jälkimetsään menoa. Hurautettiin Satun kanssa aamulla ryteikköön ja vedettiin elukoille jäljet illaksi muhimaan.
Hyödynsin aamuherätyksen kokonaisvaltaisesti kipaisemalla Sisun kanssa Pärnälle aamulenkille ja treenaamaan. Kerrattiin tiistain opit kolmella esteellä (siniset) eli tehtiin kahden putken ja hypyn yhdistelmällä molemmin puolin saksalaiset, pakkovalssit ja niistopersjätöt. Silakka oli hieno ja miun jalat ojennuksessa! Ei yhden yhtä kieltoa vaan sveitsiläisen tarkkaa työskentelyä. Sen jälkeen kuviot survottiin osaksi luukutusrataa, jonka kyhäsin hitusen hallissa lojuneita esteitä siirtelemällä. Sama osaaminen jatkui, virheetöntä settiä ja hyvällä asenteella. Mahtifiilis!
Aamutreeni.
Treenien jälkeen ojentauduttiin pienille nokosille ja sen jälkeen suunnattiin seikkailulle Rääkkylään. Lossimatka sai kuskin pahoinvoivaksi, mutta muutoin makoisa reissu. Kerrassaan kaunis pitäjä, ainakin aurinkoisena päivänä :)
Reissun jälkeen ojentauduttiin taas pienille (tai aika isoille) nokosille ennen illan kimppalenkkiä ja jälkitreenejä. Ja kylläpäs oli jälkimetsässä kivaa! Kolmikolla oli kirsut vireessä. Rapsutin on aina niin mahtava, Nuusku luotettava duunari ja Sisun makaustyöskentely vertaansa vailla. Ainoa miinus oli itikat, jotka natustelivat vuoroaan odottavia koiria siihen malliin, että pitää tuunata autoon hyttysverkot.
Pitää vielä hehkuttaa eilisen Ison Mertalammen kierron luontoihmettä: hormikossa käyskenteli kettu. Tuuli liikkui ketulle suotuisasti eikä retkikunnan nelijalkainen osasto huomannut tyyppiä ollenkaan. Kaunis repolainen vilahti kymmenen metrin päässä ja lämmitti kaksijalkaisten mieltä.
Rääkkylän Paksuniemessä retkellä.
Reissun jälkeen ojentauduttiin taas pienille (tai aika isoille) nokosille ennen illan kimppalenkkiä ja jälkitreenejä. Ja kylläpäs oli jälkimetsässä kivaa! Kolmikolla oli kirsut vireessä. Rapsutin on aina niin mahtava, Nuusku luotettava duunari ja Sisun makaustyöskentely vertaansa vailla. Ainoa miinus oli itikat, jotka natustelivat vuoroaan odottavia koiria siihen malliin, että pitää tuunata autoon hyttysverkot.
Pitää vielä hehkuttaa eilisen Ison Mertalammen kierron luontoihmettä: hormikossa käyskenteli kettu. Tuuli liikkui ketulle suotuisasti eikä retkikunnan nelijalkainen osasto huomannut tyyppiä ollenkaan. Kaunis repolainen vilahti kymmenen metrin päässä ja lämmitti kaksijalkaisten mieltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti