From Russia with Love

Henna toi treenattavaksi venäläisiä koukeroita ja olipa kerrassaan hauska treeni! Paikoin haastava vielä kokemattomalle koiralle ja edelleen "Haa, tää hauveli toimiikin näin"-oivalluksia saavalle ohjaajalle, mutta pääosin saatiin hienoa settiä.

 

Jotakuinkiinäin-ratapiirros, jossa oli enemmänkin esteitä, mutta me tehtiin tuo.

Kepeillä (3, 19) huomasin sellaisen ilmiön, että Sisua ahdisti, kun jouduin tunkemaan lähelle. Se on tottunut pujotellessa sivuttaisetäisyyteen ja suoritusrauhaan, joten pitää tehdä kisakentillä ohjausratkaisut siten, että en höngi niskaan ja treeneissä välillä muistaa siedättää sitä ahtauteen. Tuo hypyn ja pujottelun välinen tila oli siis ahdas, mutta en oikein voinut siinä taakse jäädä, kun sitten en olisi ehtinyt irrotukseen (4) ja persjättöön (5-6) ja vedättäminen olisi sotkenut minun rytmin hypylle (4) irrottamisen kanssa. Jotkut leijeröivät hypyn (11/17), mutta me ei kokeilut sitä, kun minusta se teki ohjaajan liikkeensuunnasta liian hassun hypylle (4) irtoamista ajatellen.

Sisu irtosi hypylle (4) superhienosti ja sain hyvin etumatkaa persjättöön (5-6). Haastavin paikka oli putken (6) jälkeiselle hypylle (7) irtoaminen, sillä este oli hankalassa kulmassa pikkukoiralle ja minun rytmitys töksähtelevä. Tämmöisissä pakoissa Sisua kypsyttää miun huonous ja se on armoton eikä katso tunarointiani läpi varpaiden. Näitä pitää harjoitella lisää. Saatiin siihen kuitenkin joku onnistuminenkin, jossa kipitin edestakaisin putkien (6/15) välissä, leijeröintiin muuri (8) ja ehdin taas persjättöön (9-10). Välistävedot (11-14) olivat hätäistä räpellystä, mutta onnistuivat ja hirmuisen makeasti pelitti irtoaminen (14-17) siten, että Sisun sujahdettua putkeen (15) liikuin suoraan tuonne hypyn tuntumaan (11/17), jolloin Lupsu haki oikean putken pään virheettä. Oli taitava! Oli hauskaa!

 Kolmikko nauttii aamulenkistä sysipimeässä metsästä. Ensilumi, tee jo comeback!