Lauantaiaamupäivän ratoksi Nuusku kellahti Jerry-osteopaatin pöydälle. Tilanneraportin jälkeen Jerry tarttui tuumasta toimeen ja kävi Nuuskun läpi kirsusta hännänpäähän. Ongelmien ytimeksi paljastui vasen lapa, joka ei aluksi hievahtanutkaan, mutta käsittelyn jälkeen heilui kuin noutajan häntä. Syytä jumiutumiseen ei pysty sanomaan, joko kulumaa, joko epäonnistuneen ojanylityksen seuraus, joko yhdistelmä molempia, joko jotain ihan muuta. Mutta tärkeintä on, että hoitohuoneesta asteli ulos kepeällä askelella Nuuskutin, joka olisi halunnut jatkaa samointein kunnon lenkille eli voimaantumista tapahtui jälleen kerran ja kunnolla. Epäilen tosin, että Unskin kurkku on hieman käheänä, koska Nuuskun jälkeen kapusin itse hoitopöydälle (varastin juoksuisen kumikanan ajan itselleni) ja koska Nuuskuttimesta se oli ajoittain epäilyttävää, oli laulun paikka. Kaunistahan se on tollerin ujellus, Nuuskun erityisesti.
Lauantai-illan iloksi Lupsutin lähti Nessan kanssa aksaamaan teemalla "kisoihin valmistavat". Rakenneltiin alla olevat mukaelmat Väyrysen Minnan radoista. Sisun kanssa vedettiin treenit siten, että A ja keinu jäi välistä. Olipa päheää menoa! Pikkukoira oli eläimellinen, uhkui hurjaa asennetta ja leiskautti superhyvät puomit ja kepit osana ratoja :)
Rapsutin oli myös mukana lenkkeilemässä ja lisäksi otettiin ennen aksatreenejä Rapen kanssa pihalla tokoa. Perusasentoja, seuraamista ja noutoa. Harmaahapsu oli liekeissä, on sen kanssa vaan hauskaa tehdä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti