Jostain syystä tykkäämme tolleriporukalla harrastaa eri lajeja ääärimmäisissä olosuhteissa, joten luonnollisesti suuntasimme pk-hakuharkkoihin umpihankeen Jamiskan metsiin. Laiskottelimem tosin hieman emmekä jaksaneet tampata hankeen hienoa hakualuetta.
Nuusku ja Rapsu saivat kaksi maalimiestä etsittäväksi kumpainenkin, molemmat ukot eri puolella keskilinjaa. Lähetyksiin valikoin kohdat, joissa oli puhdas hanki, että hommasta ei tulisi mukavuudenhaluisten elukoiden jälkitreenit vaan kunnon työkoirien hakuharjoitukset. Niiltä osin homma menikin hyvin, kumpikaan ei lähtenyt kiertämään maalimiehen valmiiksi kahlaamalle polulle vaan luppakorvat etenivät suoraviivaisesti umpihangessa.
Nuuskun ensimmäinen lähetys meni kuitenkin ihan harakoille. Aikomukseni oli lähettää se keskilinjan vasemman puoleiselle ukkelille, mutta upeasta lähetyksestäni huolimatta Nuusku luikahti käteni ali ja lähti täysillä oikealle puolella olevalle ukolle ja löysi sen heti. No tämä johtui omasta mokastani, sillä en tajunnut keskilinjaa edetessämme ja kunnon lähetyspaikkaa valikoidessani, että Nupa oli sillä aikaa bongannut väärän ukon ja palkkana olleen pallon.
Toinen lähetys lähti paremmin, mutta sitten Nuusku hyytyi hankeen ja katseli ympärilleen siihen malliin, että kenen idea on treenata näissä olosuhteissa. Maalimies kutsui Nuuskua, jolloin Nuusku sai hommaansa taas eloa, mutta pysähtyi uudestaan maalimiestä tuijottaen ja ilmeisesti ajatellen, että olisi maalimieheltäkin kohteliasta tulla hieman vastaan. Lypsinkumin vilautus innosti perille asti, mutta kyllä Nuuskusta huomasi, että ei niiden vieraiden ihmisten metsästä etsiminen ihan joka kelissä ole kovin huikeaa hommaa.
Mietin Rapsun kohdalla, että pitäisikö sille tehdä haamut, niin menisi treeni ehkä paremmin kuin Nuuskulla, mutta vuoroon päästyään Rapsukka kävi tosi kuumana, joten ajattelin kokeilla ihan suoraan lähettämistä. Toimi hyvin ja Rapsu sinkosi ekalle ukolle sata lasissa. Ei se tainnut edes huomata umpihankea vaan teki täysillä töitä kun töihin oltiin kerran tultu. Palkkana toimi vinkupupu.
Toiselle ukolle Rapsu lähti myös innoissaan ja lumi pöllyten. Maalimiehen palkka ei vain ollut yhtä hyvä kuin viimeksi, narupallo hävisi vinkupupulle 6-0 ja Rapsu livisti maalimiehen luolta treenikassille hakemaan parempaa palkkaa... Sain heitettyä maalimihelle vinkupupun, joten saatiin kunnon palkkauskin loppuun.
Oikein kivaa oli hakuilla pitkästä aikaa. Tosin taivallettuamme tovin metsässä hikisinä ja koirat kaulaa myöten lumessa maalimiehen luo reittejään raivaten, tulimme tulokseen, että seuraavat treenit ovatkin "tekniikkatreenit" auratulla alueella :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti