Iltaruoka-aika. Ihan vaan, jos oot unohtanut!
Treenirintamalle kuuluu riemuisaa. Tokot on maistunut niin lohikäärmeelle kuin kesyttäjällekin. Noutoa ja liikkeiden välejä työstetään parhaillaan. Meillä on ihan huippu koutsi! Tykkään palastella asioita ja treenata pieniä osia, joten saan kiltisti läksyt tehtyä. Ja tilattua hirmuisen hienoja treenivermeitä, koska pitäähän välineet olla kunnossa!
Aksassa ollaan jokusen kerran tehty puomin ylösmenon vahvistamista. Kertakaikkisen haastavaa. Matalassa vireessä ajattelu pelittää, mutta vauhdin tullessa kuvioihin keskittyminen siirtyy puhtaasti puomin alastuloon. Meneepi vielä aimo tovi ennen kuin Sisu oppii ylösmenokriteerin vauhdin hurmassa, mutta sitten menee. Mihinpä tässä kiire on.
Nuuskulilla alkaa ikä painaa tassussa ja pitänee siirtää se kokonaan omille lenkeille. Nupa tykkää lähteä metsälenkeille mukaan ja siellä häntä heiluen viipottaa, mutta tahti on sellainen, että muut pitkästyy, joten ikiomat metsäjolkot Nuuskulle.
Viikonloppuna Silakka tutustui uuteen kaveriin, pieneen Liisa-kelpieen, joka on muuttanut Sisun ystävän Veke-kelpien kämppikseksi. Aika hienosti Sisuliini loppulenkistä jopa leikitti Liisaa, joten eiköhän niistä lenkkikaverit tule :)
Lenkkihuvittelua.
Koko trio sai viime viikolla kennelyskärokotteen nenäsumutteena. Ajattelin luppakorvilla olevan ikää sen verran roimasti, että saattaisi henki lähteä, jos yskä iskee. Jospa nyt ei iskisi.
Olin päikkäreillä. Herätit!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti