Perjantaina kuitenkin herättiin eloon, koska Lukkarisen Jari piti tolleriloille agilitykoulutuksen omalla kentällään Hammaslahden ytimessä. Wannabetolleri Sisu oli luonnollisesti mukana. Alla Jarin treenipiirros ja lisäilen videota, kunhan jaksan editoida turhat pois.
Linjaus (2) käänsi Sipulin maailman hienoimmalle reitille kohti jatkoa. Se niin lukee perusohjausta! Hankala oli väli 5-9, koska Sisu lähti liikkeeseeni mukaan ja juoksi helposti hypyn (6) ohi. Lopulta saatiin se poimimaan hyppykin, mutta enhän minä pärjää suorilla vauhdissa vaikka miten ajoissa koettaisin lähteä, joten pitää saada tuommoiset hypyille (5) irtoamiset tosi itsenäisiksi, että voin heittää sen sinne kaukaa ja saan etumatkaa, koska ohjaamaan piti ehtiä suoran päässä olevalle hypylle (9). Koetin kipittää suoraa molemmin puolin ja saatiin meidän tasolle varsin näpsäkkä onnistuminen poispäinkäännöswannabe, koska se ohjaus salli ohjaajan onnettoman hitauden. Toista puolta kirmatessani taakse jäämiseni aiheutti Sisun kääntymisen helposti hypyn (9) ohi. Saatiin kuitenkin onnistuminen sitäkin puolta edeten, mutta tuntui aika hasardilta. Vaihdettiin Sisulle renkaan (12) tilalle hyppy, että päästiin harjoittelemaan kohtaan ohjausrytmiä ilman varmistelun tarvetta. Päällejuoksu (13) toimi, kun maltoin olla tuijottamatta koiraa (se on vaikeaa se…). Minulla oli pienoista kokonaisuuden hahmotusongelmaa oli välillä 14-19, jossa koetin ensin persjättöä (16-17) mikä onnistui semmoisena myöhästyneenä versiona eli oli aika hasardi, mutta kiltti koira oli telomatta ohjaajan. Persjättö välille (17-18) tuntui jo ajatuksena liian hurjalta, koska siinä myöhästyessäni teloisin elukan rimaan, joten päädyin Jarin kehoituksesta kokeilemaan vetoa hypyn (17) yli ja kirmaamaan putken (18) etupuolelta vaikka se ajatuksena hirvittikin. Ei törmätty putken suulla, mutta pelotti! Tykkään enempi tuommoisissa paikoissa juosta putken ulkokautta, mutta ei minulla ollut sinne oikein mahdollisuuksia ehtiä.
Oikein hyvät treenit, tuli esille paljon vahvistusta kaipaavia asioita sekä asioita, joita ei olla otettu vielä juurikaan työn alle. Lisäksi havainnollistui entistä enemmän se, että kokonaisuuksien eli ratasuunnitelmien teko nimenomaan Sisulle ei ole minulla vielä täysin hallussa vaan arvoin väärin toimivat vaihtoehdot. Kuvittelen olevani vikkelämpi. Lyhemmällä kentällä treenatessa tulee illuusio siitä, että ehdin. Sisu oli tavallista enemmän minussa kiinni ja oletan sen johtuneen siitä, että oltiin ulkona, uudella kentällä, uusien treenikaverien kanssa ja uudella koutsilla, joten se tarvitsee häiriötreeniä. Sisun mielestä treenireissun kohokohtia oli Nessan mukanaolo! Sisusta Nessa, jonka Sisu tapasi ensimmäistä kertaa, oli ihana (onhan se tolleri :) ja Nessan matkustaminen meidän autossa ei ollut mikään ongelma, ei tullut irvistystä eikä ollut mitään sanottavaa. Lämppä- ja jäähdyttelyt kaksikko veti yhteisellä sävelellä eli kovaa ja korkealta. Niillä oli hauskaa ja sitä hauskuutta oli ilo seurata :)
Pyhäaamuna kipaistiin hallille ja aloitettiin alla olevalla putkihumpsutuksella (vaaleat pallerot 1-7), jossa vedettiin pätkä kaikilla ohjaajan sijoittumisvaihtoehdoilla ja lopun irtoamisessa (7) leijeröitiin kepit. Hienosti sujui!
Siitä jatkettiin pujottelutreeniin (tummat pallerot 1-4), jossa Sisu haki hienosti aloitukset ja pujotteli kuin riivattu. Siitä lähti murinaa! Kerran se jätti vikan välin pujottelematta ja koska se itse tajusi tehneensä virheen, pysähtyi se sen jälkeen parilla toistolla miettimään, että mites tämä nyt… ja onnistui. Laitoin viimeisiin toistoihin vikan ohjurin, jotta saatiin asenteelllista fiilistä muhimaan. Lopuksi palautteltiin puomia (neliöt 1-2) mieleen ja ilokseni Sisu oli unohtanut puomin hajoamisen ja teki sitä juuri nii hyvin kuin osaa. Jes! Hyvän mielen treenit ja mukava jäähdyttely Pärnän metsissä. Illalla on ohjelmassa vielä Pikin kanssa lenkkeilyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti