Treeni oli ihan älyttömän hyvä, hauska ja hyödyllinen. Pääpaino oli Aaltosen Mikon ennakoivissa valsseissa, pakkovalsseissa ja liikkeellelähdöissä. Valssit ovat minun ohjaustapani ja liikkeellelähdöt vaativat tehostusta, joten kannatti lähteä mukaan. Ennakoiviin valsseihini olen apinoinut tekniikkaa Dammin Jennyn kisavideoilta ja dvd:ltä katsellen sekä omaksunut oppia Jänesniemen Elinan koulutuksesta. Jossain vaiheessa valssit kulkivat hyvin, mutta nyt tuli palautetta, että yläkroppa ja kädet tekevät juuri sitä mitä pitääkin, mutta nuo jalan rutjakkeet sekoilivat! Sain ohjeeksi kiinnittää huomiota koipiini, jotka eivät menneet kuten niiden olisi pitänyt. Aivan mahtia, koska olin kuvitellut ketaroiden menevän halutun lailla, mutta olivatpa mokomat lähteneet elämään omaa elämäänsä. Liian kaukana päästä olevat ulokkeet heiluivat toisin kuin luulin, joten palaute oli enemmän kuin paikallaan. Saatuani kintut hallintaani ja kääntymään aiemmin, tuli lisää tehoa hommaan ja se näkyi heti Rapsun varmuudessa. Tiia totesikin, että Rapsu kääntyy aivan ilmiömäisen hyvin joka ikinen kerta, kun ohjaukseni on kohdillaan. Tottahan se on.
Ratapiirros ei ole yhtään sinnepäinkään, mutta... Liikaa hyppyjä omituisissa kulmissa, jotta olisi voinut muistaa.
Ennakoivat valssit (5, 9, 10, 13-16, 38) lähtivät sujumaan loistavasti, aika helposti jalkojen oikeat kuviot palautuivat. Ennakoiva valssi sylivekillä (19) oli myös oman oloista ohjausta. Puolivalssit (20-21, 32-33) välistävedoissa imaisivat Rapen hienosti mukaan. Pakkovalssit (24, 28, 41) toimivat hyvin, joskin keskimmäiseen sai laittaa rivasti tossua toisen eteen ehtiäkseen. Vauhdissa noita on kuitenkin Rapen kanssa helppo tehdä, kosk Rapsu lähtee käteen mukaan ja kääntyy tiukasti hypylle, ei oio eikä kaarra ohi. Joihinkin kohtiin radalla olisi voinut tehdä pakkovalssijaakotuksen (28,41), mutta minulle jaakottaminen on niin vierasta, joten kohtiin pamahti luonnostaa ihan vaan pakkovalssi. Koutsin kanssa totesimmekin, että Rapsu ei noissa kohdissa jaakotuksia tarvitse, koska se kääntyy hyvin tiukasti ilmankin eikä hae mitään tyrkyllä olevia esteitä vaan lukee liikettäni. Mutta joissain kohdissa kieltämättä saisin itse hieman etumatkaa jaakottamalla, mutta en tiedä. Syö minulta niin paljon energiaa jo ajatuskin moisesta. Koetin kyllä pakkovalssijaakotusvaihtoehtoakin (28) ja toimihan se hyvin oman ehtimisen kannalta, koska sillä silloin ehdin tehdä jopa valssin persjätön (29-30) sijaan, mutta ei se jaakotus siinä kuitenkaan tuntunut omalta. Minusta on kivempaa pitää katse Rapsussa, onhan se niin nättikin.
Rapsuli oli enimmäkseen oikein pätevä, kulki kivasti ja meni kohtuu vauhdilla. Välillä se oli hitusen lahna, mutta ei niin lahna kuin tiistaintreenissä. Homma ontui lähinnä takaakierrossa (24), joita se yleensä rakastaa, joten siihen oli kauhean vaikea rytmittää oma ohjaus, kun ei eläin tullut totuttuun tapaan. Mutta kun vaihdoin takaakieron pakkovalssiksi, niin jopahan pelitti. Tehtiin Rapsulin kanssa lopulta koko treeni, tosin kahdessa otteessa ja useammassa pätkässä. Tauot, Tepa ja nakit pitivät Rapsulin iloisena ja meinigissä mukana. Mutta vaikka eilen treeni menikin mukavasti, niin kyllä siitä huomaa, että ei se ihan tällä planeetalla ole vaan väsyy helposti ja maitoiset tissit painavat kyydissä. Joten treenitauolle jäämme. Palataan kehiin sitten, kun homma pelaa taas kympillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti