Vihdoin päästiin lohikäärmeen kanssa osallistumaan seuran TT-treeneihin, joissa treenattiin tiukasti kuin urheilijat konsanaan. Aloitettiin ohjaajan fysiikkatreenillä, jossa ensin lämmiteltiin kroppa erilaisilla ujutteluilla ja hyppelyillä ja sen jälkeen juostiin erilaisia aksaohjaajan liikkumiseen liittyviä rasteja sisältävää kuntopiirimäistä rataa. Piti vetää täysillä ja piti pysyä vielä tolkuissaankin. No niinpä! Tämmöinen vanha kurppa veti itsensä ihan sippiin ja 40 minuutin rääkin jälkeen olin aivan vakuuttunut siitä, että suotta tuli otettua lentolisko mukaan, kun ei enää kykene liikkumaan reenaamisesta puhumattakaan. Toivoin lähinnä kuolemaa pelastamaan huonokuntoisuuden tuskalta. Noh, ilokseni huomasin palautuvani koiran lämmittelylenkillä ja treenaaminen oli yllättävän tuntuista lämpöisillä lihaksilla. Tuli mieleen viiden vuoden takaiset ajat, jolloin olin yksi aksan opinnäytetyön laboratoriomarsuista liittyen ohjaajien alkulämmittelyyn. Silloinkin tunsin kropassa hyvin positiivisena alkulämpän hyödyn, mutta jotenkin se hyytyi… Jospa nyt saisi taas uutta puhtia?
Aksatreeni oli vähintäänkin haastava, joten tehtiin sitä meidän tasolle soveltuvissa pätkissä ja saatiin aikaiseksi hyviä settejä. Koutsi-Ira oli ihanan vaativa ja aina yhtä kannustava. Saksalaiset rupesivat sujumaan, kun vaan luotin Sisuun, pidin jalat kurissa (nyt ei ole enää pelkästään villit kädet ;)) ja rohkenin liikkua. Omaan liikkumiseen pitäisi saada sitä paljon puhuttua rohkeutta ja kätevää olisi, jos päätä voisi treenata kestämään pyörimistä. Suunnat lähtee hallusta heti, kun vähän kiepun. Kuka lähtee miun kanssa karuselliin? Paapon myös liikaa Sisua radalla, joten kotiläksyksi monen muun asian lisäksi tuli koiran paapomisen lopettaminen, koiraan luottaminen ja koiralta vaatiminen.
Aivan parasta oli osallistua koulutukseen, jonka alussa kouluttaja rohkeni sanoa, että "minä lupaan, että sinä onnistut tässä kohdassa tänään" ja lopputuloksena oli se luvattu onnistuminen siinä hurjan haasteellisessa kohdassa :) Paljon tuli oppia ja opittavaa, ja pikkuruinen lohikäärme on ollut treenin jälkeen tajukankaalla viimeiset seitsemän tuntia. Onnellinen työmyyrä <3 nbsp="" p="">
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti