Maalimiehen näkymät.
Lauantai-iltapäivän iloksi vanha tollerihakujengi kokoontui Pärnävaaran metsikköön yli neljän vuoden treenitauon jälkeen! Nuusku ja Rapsu olivat vallan tohkeissaan ja pätevinä. Maasto ja matkat (ja tehtävät...) olivat luppakorvilla vallan supersenioritasoa, hienosti mielet virkistyivät, silmät loistivat ja laukka irtosi! Kukapa se ei tykkäisi etsiä metsään eväiden kanssa kadonnutta. Sisuliini sai hieman haasteellisemman setin ja ilahdutti osaamisellaan. Kun on hyvää seuraa, aurinko paistaa ja keli on lämmin, niin ihan sitä miettii, että miksi emme tee tätä useammin?
Ekan radan pohja, jossa nro 21 oli rengas, toinen versio mentiin takaperin.
Viime valmennusryhmän treeneissä kipitettiin yllä olevaa Jocke Tangfeltin kerrassaan hapottavaa rataa kisamitoilla ja -vedoilla ensin originaaliversiona ja sen jälkeen käänteisenä. Molemmat radat olivat vauhdikkaat ja huonokuntoisen ohjaajan nopeasti tappavat. Oma kunto loppui jo ekalla vedolla, Sisun kunto ei loppunut millään vedolla. Jestas, että se meni kovaa!
Viikon tokot jäi työhommien vuoksi välistä, mutta olohuonenoutoa ollaan itseksemme tehty, nosteltu takajalkoja eri objekteille ja jumppailtu peruutusta suoremmaksi. Tai Sisu on tehnyt ja minä ihaillut vierestä :)
Kisapäivän tuloksellinen anti.
Eilisissä kisoissa nautiskeltiin kolme rataa hyvällä fiiliksellä. Agilityratojen tavoite oli puomin ylösmeno ja tavoitteeseen päästiin! Hyvät puomit, mutta tunaroin siellä sitten ohjausten kanssa; Sisun lukitukset ovat tällä hetkellä hieman heikoilla kantimilla eikä minut hiuksia silmiltä harovat kädet asiaa auttaneet. Ohjaukset tippuivat ja sinkoilivat miten sattuu, kun piti eteen nähdä... Viimeiselle radalle köytin haituvat naksuttimella kiinni (unohdin siis hiuspompulan kotiin) ja jo alkoi homma sujumaan. Tuomarikin palkintojen jaossa totesi, että tällä radalla et juossut enää hiukset silmillä :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti