Kylläpäs oli rattoisa kisareissu! Ihan huippuhauskat rataprofiilit (vauhtia ja taitoa), roihuava lohikäärme ja oma asenne oli täydellinen, suorastaan kylvin positiivisen tunnelman kuplassani. Lähdettiin pitämään hauskaa, vastaamaan tuomarin asettamiin haasteisiin, testamaan kisavire ja hakemaan treenilistalle tavaraa. Ja kuinkas ollakaan, kaikki tavoitteet täyttyivät!
Oma liikkuminen ei ollut tavallista "olin ihan sairaan nopee, kunhan en katso videota"-tasoa vaan tuntui jo juostessa hitaalta ja kömpelöltä (ja näytti siltä myös videolla...), mutta syytän kenkiä! Lenkkarit unohtuivat eteiseen eikä talvikengillä kulkenut. Kengänpohjan nystytkin tuntuivat juuttuvan keinonurmeen kiinni, kyllä ikävöin paljasjalkakenkiäni. Niin rasituin juoksutaistelussani, että venäytin oikean ojentajalihaksen! Kyllä. Luit oikein.
Sisu oli kuuma ja kaasu pohjassa, olipa hauska ohjata! Kaksi ensimmäistä agilityrataa eivät toki tuloksellisesti hivelleet (2xhyl), mutta suorituksina ne olivat hyviä. Viimeinen rata oli hypäri ja se hehkui hienoutta, mitä nyt räpelsin yhden kiellon ottaessani Sisun haltuun pituudelle laiton sijaan. Mutta tykkäsin, ohjasin rohkeasti! Ja sinne läksylistalle napsahti tutut: keinu (livakahko), puomi (ai mikä ylösmenokontakti?), putkijarru (on pitänyt treenata joo.... mutta onko? no ei) ja keskittyminen (sen vaikean kohdan selvittämisen jälkeen tulee uusi kohta, ei voi hehkutella onnistumista mielessään!).
Vaikka aamulla lähtö teki hitusen vaikeaa (kävin ikuisuuskamppailun siitä jäädäkö pötkölleen vai siirtyäkö autoon), oli matkanteko oikein rattoisaa (kiitos musiikki) ja perillä suorastaan lystikästä (kiitos aurinko, kiitos Sisu, kiitos Lappeenranta). Tätä lisää!
Lisäksi annettiin selkeästi tyytyväisyyden aihetta kanssaosallistujille, joiden hauvelit maalin tullessaan häntä heiluen lipoivat kissanruokansa kupista. He niin tyytyväisinä käänsivät katseensa takaisin omiin seesteisiin luppakorviinsa seurattuaan tovin maalin tulleen kelpien raivokasta lelun teurastusta "kuole pallo! kuole orava! tästä saat! kuole! kuole! kuole! murmurmur!!" räkä lentäen. Seesteisyys ei ole meitä vielä tavoittanut (ja toivottavasti ei tavoitakaan :D ).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti