Luppakorvat ja lohikäärme saivat tovi sitten pallomeren elämäänsä ihastuttamaan. Luppakorvilla pallomeri toimii mielenvirkityksen lisäksi oivallisena fysioterapiavälineenä, kun pitää vähän ajatella miten niitä jalkoja oikein käyttää ja lohikäärmeellä mukana on lisäksi mielenrauhoittuminen ja vastaehdollistuminen muutamiin pelottaviin ääniin. Kaikki tykkäävät uimalastaan ja herkuttelun lisäksi siellä on syöty jokunen aamiainenkin. Tosin pitää investoida parempaan laatikkoon, videon pahviloota ei oikein kestä Rapsuttimen nykyään melko riehakkaita otteita.
Kolmikko ekaa kertaa pallomeressään.
Nuusku nuuskuttelee aamiaistaan.
Viimeistelypuomit.
Sisun kanssa on myös jumppailtu, treenattu ja kisattu. Viime viikolla käytiin kipaisemassa puomia hyvällä fiiliksellä ja suunnattiin sunnuntaina kisoihin. Äänekäs Hukka-Halli on ollut Sisulle aina kuumottava paikka; vire nousee tappiin ja meno on sen mukaista. Vaikka pelailtiin ennen radoille menoa mielenhallintapelejä, niin eka rata oli aikamoinen. Lupsukka otti ja teki helpon keppivirheen, helpon kontantivirheen ja kolisutteli rimoja (jotka oli 45 cm). Sillä oli aivan hirveä kiire, aivot narikassa ja lähti helpossa paikassa minun liikkeeseen mukaan. Enkä toki itse mitenkään auttanut asiaa radan edetessä vaan tempauduin ylivireeseen mukaan. Seuraavilla radoilla molempien meno parani eikä niissä ropissut enää muita virheitä kuin yhdet kohdat, joissa Sisu lähti liikkeeseeni mukaan. Taas simppeleissä kohdissa, olisi toki pitänyt hoksata, että sitä hitusen jännitti ja tukea enemmän, mutta enpä hoksannut, koska treeneissä vastaavat kohdat onnistuu 100%. Huomaa, että kisataukoa on ollut eikä ihan olla samalla rentoudella tekemässä kuin treeneissä, mutta eiköhän se tästä kohene. Muuten radat olivat kyllä erinomaisia, oli hauskaa ja lohikäärmeen asenne loistava.
Perjantain tokotreeneissä teemana oli nouto. Siinä ei olla hirveästi edistytty sitten edellisen treenikerran (laiskat...) ja lähdettiinkin taas jatkamaan keston kanssa. Hyvät kotiläksyohjeet, ei ole enää kun tehdä vaan! Samaisissa treeneissä Sisu sai myös uuden kaverin, nuoren kelpieherra Huban, jonka kanssa hippanen maistui hallin pihalla tokotreenien ohessa.
Viime viikolla käytiin pitkästä aikaa tapaamassa Veke-kelpietä ja juoksentelemassa Höytiäisen jäällä. On aina hauska katselle leikkiviä kepieitä, kun niillä on samanlainen meininki ja yhteinen kieli.
PS. Sisullahan on nykyään Instagram-tili, se on semmoinen nykyaikainen nelitassu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti