maanantai 12. joulukuuta 2016

SERT-A

Sunnuntain kisareissun kruunasi särkilook. Ai mikä? No punaiset silmät mustilla rinkuloilla ja semmoinen hankitaan esimerkiksi näin: Osta koira. Osta toinen koira ensimmäisen kaveriksi. Osta kolmas koira muuten vaan. Odota, että toinen koira lähentelee yhtätoista vuotta ja yllättäen tajuaa, että juoksujen aikaan voisi vaikka lisääntyä. Ilmoita samaan aikaan kolmas koira kisoihin naapurikaupunkiin. Peru alunperin varaamasi hotelli kisoja edeltävänä päivänä, koska kyllähän sitä nyt aamulla jaksaa ajaa pari tuntia ja päätyä kisapaikalle skarppina seiskaksi. Valvo koko kisoja edeltävä yö, koska riiuulle kaipaava ikäneito ei anna nukkua vaan uikuttaa, läpsii tassulla ja kaipaa hellyyttä. Tihrusta yön hämärässä kelloa tasaisin väliajoin ja mieti miten paljon olisit jo nukkunut, jos olisit raskinut maksaa siitä hotellista. Ärsyynny piheyteesi. Koska et nuku, hiivi yöllä ulos pakkaseen laittamaan auto lämpiämään; mukavampi lähteä liikkeelle lämpimällä autolla. Nouse ennen kuin kello soi, koska et ole ollut unessa koko yönä, kipitä haaleaan autoon ja lähde ajamaan. Ajettuasi tovin lämmityslaitteen hönkiessä silmäsi kuiviksi ala pohtimaan otitko koiran mukaan vai lähditkö itseksesi. Onko se siellä? Huhuu? Ei vastausta. Mieti mitä teit ennen lähtöä, mitä pakkasit mukaan, muistitko ottaa koiran? Palauta mieleesi reissu vuodelta 2008, jolloin mejäkokeeseen mennessäsi otit kyllä koiran mukaan, mutta väärän koiran. Otit ensimmäisen ja jouduit palaamaan kotiin vaihtamaan toisen. Oliko nyt koiraa ollenkaan? Vai väärä koira? Pitääkö palata hakemaan tai vaihtamaan? Pysäytä auto bussipysäkille, loikkaa autosta pakkaseen hillumaan pirteyttä silmiin. Samalla voit vahvistaa, että oikea koira on mukana. Jatka matkaa, laita radion joulurenkutuskanava soimaan ja hoilaa itsesi hereille. Perillä olet hereillä vaikka näytät poisnukkuneelta.

Pakkanen paukkui perillä reippahanlaisesti, joten majoitin Sisun hallin lämpöön. Häkki oli rauhallisella paikalla, mutta siitä huolimatta kelpin fiilis nousi sfääreihin. Tyyppi ulvoi boksissaan ja rataantutustumisen soundtrackina oli lohikäärmeen laulu. Jep. Ennen suorituksia laskin virettä tokojutuilla ja se näytti toimivan. Lähtöviivalle asettuminen kuitenkin paljasti, että vain näytti.

Eka rata.

Eka rata oli kuuma. Muuten hyvä, mutta muutamassa sivuttaishypyssä (3, 6, 14, 17) Sisu ei joko irronnut tai ajautui hyppylinjan ohi. Treeneissä ovat viime aikoina tuommoiset kohdat toimineet, mutta taito ei ole näköjään vahvistunut vielä kisoihin saakka. Sivuttaishypyt palautuivat siis hetioitis takaisin treenilistalle.

Toinen rata oli tulikuuma, mutta edellistä parempi. Hyllytettiin molemmat; Sisu tuli keppien jälkeisestä päällejuoksusta läpi ja rumisteli putken (12) väärään päähän, mie käskytin loppusuoralla "eteen" katsomatta mihin sen kirsu osoitti. Mutta hienosti irtosi, joskin ihan eri suuntaan! Myös tällä radalla Sisu otti kiellon yhdeltä sivuttaishypyltä (16). Treenilistalle tupsahti myös keppien jälkeiset päällejuoksut, niitähän on joskus treenattu ihan ajatuksella eikä ne oikein lähteneet toimimaan. Nyt pitää laittaa kuntoon.

Toinen rata.

Kolmas rata oli napakymppi, nolla, 3. sija ja SERT-A. Kylläpä leijutti! Kaikki toimi! Neljäs rata oli hyvä, mutta tein siinä muutaman sijoittumisvirheen, jotka kostautuivat. Muuten sekin rata oli huikea ja siinä Sisu teki aivan mahtavan keppien aloituksen 90° avokulmaan hurjasta vauhdista. Kaikilla radoilla oli muutenkin ihan törkeän hienot kepit, erinomaiset kontaktit (paitsi ekan radan keinu) ja hirtot pelitti! Tykkäsin menosta, kaasujalka oli kelpillä kohdillaan kuten aina ja radoilla oli ihan erilaista yhteistyötä kuin vaikkapa viime kesänä.

Rapsutin kävi tänään haljenneen ylätakahampaan poistoleikkauksessa. Pikkukoira nukahti miun kainaloon ja iltapäivällä palatessani sitä hakemaan kuului ulvonta ulko-ovelle. Rapsu oli kuulemma herättyään ollut tyytyväinen ainoastaan silloin, kun joku oli sen seurana... Sekaisin se on vieläkin, mutta onneksi elossa.

Ei kommentteja: