lauantai 30. tammikuuta 2016

Kudosnestettä ja kaahausta

Rapsutin kävi tikkien poistossa perjantaina. Isoimpaan arpeen jätettiin vielä tikit, koska se kerää nestettä hurjana. Nestettä poistettiin ihan kiitettävä määrä ja mielestäni sama määrä on tullut jo takaisin. Pitää katsoa lisääntyykö neste tuosta vielä, poistamaanhan se pitää lähteä, jos ei asetu. Ensi viikolle saatiin omalle elukkalääkärille aika, joten toivottavasti viimeistään silloin saadaan höpönassun viimeinenkin leikkaushaava kuntoon.

Keskiviikon treeneissä lenneltiin alla olevaa rataa. Ihan superhauskaa ja Sisu kulki hurjana. Erityisesti itseäni ilahdutti rytmityksen onnistuminen okserille (5), ei tullut kiellon kieltoa eikä edes kiellon aikomusta. Lohikäärmeellä pysyi lukitus ja käännös oli hunajainen. Lisäksi muurin takaakierrot, joiden kuvittelin olevan vaikeita tuommoisella pikkutirppanalle, olivat ihan kakunpalat Sisulle. Se ei pelkästään tehnyt takaakiertoa vaan se teki takaakierron täydellisen tiukalla käännöksellä.

Kuvasta poiketen hypyn nro 5 tilalla oli okseri. ©HeidiUtriainen

Alun pituudelle (2) treenattiin kabaisokkaria, vaikka ei sitä tuohon olisi tarvinnut, mutta treenattiin treenaamisen vuoksi. Toimi Sisulla, mutta ei tuntunut omalta ohjaukselta. Harjoiteltiin myös kepeille törkkäys ja sekin toimi ongelmitta, mutta  niin toimi peruslähetyskin, josta tykkään enemmän. Mieluummin olen poissa sähläämästä ja annan Sisun tehdä itse, koska se osaa. Mutta toisaalta hyvä tietää, että voin törkkäistä kepeillä, jos koen siihen tarvetta. Haastetta toi pakkovalssi keinun jälkeiselle hypylle, siihen jouduin vedättämään liikaa Sisun keinu-osaamiseen nähden ja olin silti pakkovalssissa myöhässä, kun kovassa vauhdissa oman kehon hallinta oli taas mitä oli. Takaakiertopäällejuoksu toimi paremmin eikä ollut kiireen tuntua.

Lauantai-illan kisamaisissa treeneissä tehtiin Lohikäärmeen kanssa alla oleva kakkosluokan kisarata. Hurjaa menoa! Parasta aksaa! Aivan mahtava oli huomata, että meidän kisasyke ja yhtyistyö ei ole kadonnut kisatauon aikana vaan loppupeleissä voitiin jatkaa siitä mihin viimeksi kisamaisissa treeneissä ja kisoissa jäätiin. Niin fiiliksissä pääsee lähtemään viikon päästä kisoihin :)

Kisamainen treeni (muokattiin kokoon 20x30m).

Ensimmäinen veto meni ihan harakoille, tai siis se meni Sisun huikealla asenteella harakoille, kun ohjasin hylkäykset jokaiselta putkelta. Toisessa vedossa koetin olla parempi, mutta saman toistin. Sen jälkeen olikin tarve pitää ajatustauko, mikä meni pieleen? No yritin jotain varmistella ja sen jälkeen olinkin myöhässä ja siitä johtuen linjat oli mihin sattuu ja... Oli oikein tarpeellinen tehdä tämä tunarointi nyt, niin ei tarvitse käydä samaa enää kisoissa läpi. Ajatustauolla muistin mitä syksyllä kisatessa yhteistyöstämme opin ja tauon jälkeen mentiinkin sitten ihan erilaisella ohjaajan sykkeellä. Nollana läpi ja aivan mahtava fiilis. Avainsanat onnistumiseen: rohkeus ja luotto.

Nuuskun sisäinen noutaja roihuaa suurella liekillä. Koko ajan liikkuu sukat, kengät ja paperinkeräyslaatikon sisukset ympäri kämppää. Mihin tahansa istahtaa, kohta vieressä napottaa Nuuskutin uuden saaliinsa kanssa. Tyypillä on koko ajan ruoka mielessä ja se reppana kuvittelee saavansa evästä uljaista noutopuuhistaan. Parhaimmillaan vaikkapa teekupposen aikana jalkoihin on kertynyt viidet villasukat ja parit kengät sekä epämääräinen läjä paperia. Voisihan sitä kieltää juu, jos se jotain kuulisi. Pieni kuulovammainen hilluu omassa kuplassaan, jonne eivät välity kiellot, säännöt tai opitut tavat. Ainoastaan Nupan omat höpsötykset. Ja onhan se jo niin seniori, että taplatkoon tyylillään, pääasia, että taplaa :)

2 kommenttia:

Satu kirjoitti...

Kabaisokkari?

Aina kun istahdin, erityisesti olkkarin sohvalle kahvia juomaan, Topi alkoi toiveikkaasti kanniskella mulle kaikenlaista. Siinä tyhjeni paperikorit ja kaikki. Kiitos näistä käytetyistä nenäliinoista!

Heidi kirjoitti...

Kabaisokkari on käytännössä päällejuoksu ja persjättö peräkkäin. Ajattelin vähän brassailla termeillä :P

Mie olenkin ajatellut, että Nuuskun toiveikkaan tohvelinnoutajuuden on pakko olla geneettistä, kun se on niin vahvana pysynyt vaikka sitä on ehkä saatettu yrittää ohjata roudaamaan sisällä kamaa vähän vähemmän.