Nuusku, Rapsu ja Sisu matkasivat itsenäisyyspäivän iloksi Liperin kylille reippailemaan Pepin, Hipan ja Roryn kanssa. 50-50 joukkiolla oli vallan hauskaa, joskin lintukoiraosasto keskittyi enemmän nuuskuttelupuuhiin siinä missä paimenkoiraosasto viipotti aivot narikassa pitkin peltoja. Sisun ja Roryn yhteistä menoa on aina yhtä ilahduttavaa katsella, ne ovat niin samanlaisia ja yhdessä leikkiminen on mutkatonta, tasavertaista ja iloista. Retkellä kaupunkilaishauvelit törmäsivät maaseudun ihmeeseen eli päättömään jänikseen keskellä peltoa. Yllätyksekseni kelpie ei piehtaroinut siinä eivätkä tollerit syöneet sitä, joskin Nuuskun sai pakottaa jatkamaan matkaa, Rapsu nuohosi pitkin pellonreunusta päätä etsimässä ja Sisu hotkelsi veristä lunta… Nuusku jaksoi nuorison matkassa hyvin vaikka pellot olivat välillä muhkuraisuudessaan ja lumisuudessaan hieman raskaita kulkea ja tiet paikoin liukkaita, mutta ei ne Nuuskutinta haitanneet ollenkaan. Se oli mielissään päästessään uusia kulmia tutkimaan, maailmanvalloittajaluonne kun on.
Ulkoilun päätteeksi Sisu pääsi kurkistamaan lampolaan ja tapitti lampaita kiinnostuneena, mutta sen verran ne kuitenkin jänskättivät, että kahvipapu luikahti muutaman kerran ulos vähän puhaltelemaan ennen kuin palasi takaisin jatkamaan lampaiden tarkailua. Hassu elukka. Tosi vakuuttava? Noh, ainakin söpö.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti