perjantai 29. marraskuuta 2013

Luonnonlahjakkuus merkillä

Eilen käytiin Sisun ja Arvon kanssa pienellä palauttavalla liidolla. Tarkoitus oli irroitella hallin pitkän sivun verran, mutta koska hallissa oli muitakin, niin tehtiin yhdellä kentällä vauhdikasta irtoamista, lähinnä sivuttaisirtoamista. Hienosti irtosi pikkukelpi ja mikä parasta, Sisu ei muistanut ollenkaan viime tiistain säikähdystään. Tollerit olivat kelpilöihen seuraneiteinä lämmittely- ja jäähdyttelylenkeillä.

Tänään tokossa oli teemana merkki. Ikinäkoskaan olla mitään pohjia siihen tehty, mutta hyvin se rupesi rakentumaan, kun Sisu kiinnostui kentällä nököttävästi merkistä ihan itse ja sain sen siitä palkattua. Rupesin kuitenkin hitusen sabotoimaan luontevaa edistymistä tunkemalla siihen jonkun käsilähetyksen mukaan, en edes huomannut moista ennen huomautusta, mutta en kuitenkaan ehtinyt ehdollistaa Sisua käsiapuun, koska saatiin jokunen toisto loppuun ilman kättä, kun oikein keskityin olemaan paikoillani.

Seuraavalla rundilla tehtiin luoksetuloja merkkien läpi, jotta eivät jumisi niihin. Sisu ei huomioinut hujanhajan lojuvia törppöjä mitenkään. Tuli myös hyvä huomio siitä, että Sisun rytminmuutos luoksetulossa ei luultavasti johdu siitä, että se paineistuisi kohti juoksemisesta vaan se täpinöissään alkaa kytätä palkkaa, koska vapautan sen pallolle aina samassa kohdassa. Pitää siis ryhdistäytyä ja alkaa tiedostamaan omat maneerinsa. Koetettiin siihen erilaisia versioita mm. valmis palkka minun takana, palkka lentää heti liikkeelle lähdöstä ja ne toimivatkin hyvin, mitä nyt viskelin palloa ihan holtittomasti.

Kolmannella kierroksella otettiin perusasentoja ja siitä vapautus putkeen. Hassunhauskaa ja hienosti teki pikkukoira. Toimii kuulemma hyvin ilman apuja. Alku- ja loppulämmittelyt hilluttiin pikkuruisen Martan kanssa, joka oli loistavaa seuraa. Sisulla ja Martalla meni leikit huipusti yksiin, samanlaisia viipottajia molemmat.

Ei kommentteja: