sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Wooohiii mikä ilmaisu!

Sunnuntain parhautta ovat tolleriloihen hakutreenit Jamiskan syövereissä. Nuuskuttimen ja Rapsuttimen seuraksi saapuivat Puntti ja Zorro & Elena. Koska hakupäällikkö-Satu puuttui kokoonpanosta, aloitimme säännöistä lipsumisen emmekä jaksaneet hakualuetta armeijamaiseen tyyliin tallata vaan hortoiltiin hieman molemmilla puoliskoilla ja oltiin tyytyväisiä. Keskilinjaa edusti metsäpolku, oikealla puolella oli nouseva rinne, jossa kaatovalmis talousmetsämännikkö muuttui taimikoksi ja vasemmalla puolella oli kaatovalmista talousmetsämännikköä, joka oli paikoin alkanut kaatuilemaan ihan itse; oli pitkin poikin puuta ja törrötti kivaa juurakkoa.

Rapsuttimelle laitettiin kolme maalimiestä. Ensimmäinen vasemman etukulman tuntumassa, toinen oikean puoliskon keskivaiheilla ja kolmas vasemmassa takakulmassa. Maalimiehet kiersivät paikoilleen sivusta takalinjaa pitkin, jotta valmiita hajujälki ei jäisi. Rapsu kiihkoili ja kipunoi odottaessaan autolla maalimiesten piiloutumista. Hirmuista piippausta ja reuhtomista, aivan täpinöissään koko elukka. Ensimmäinen maalimies oli valmiina piilossa, palkkana odotti vinkukäärme ja kylläpä Hape päästeli menemään. Mättäät lenteli oranssin salaman kiitäessä pelastamaan metsään eksynyttä. Hirveän hieno ja suora pisto! Toinen maalimies oli valmiiksi piilossa, mutta nousi hetkeksi haamuksi.  Vaikka Rapsu oli jo valmiiksi viritetty ja olisi pinkonyt maalimiehelle ilman haamutustakin, otin sen haamuna. Olin aiemmin suunnitellut kakkoselle haamun ja tavoistani poiketen päätin pidättäytyä suunnitelmassani soveltamisen sijaan. Haamutus lisäsi Rapsun fanaattisuutta, se suti maha maata viistäen paikoillaan ja yritti päästä matkaan. Aivan huikeaa menoa ja riehakasta palkkakukon retuutusta. Kolmas maalimies oli sillä välin siirtynyt paikoilleen ja se otettiin pimeänä. Rapsu lähti kuin tykin suusta, oli niin päheä ja vingutteli palkkakäärmettään onnellisena. Onnistuneet treenit kertakaikkiaan!

Nuuskun rooli oli olla seuraneitinä ja tamppaajana, mutta pitihän se kaivaa esille ja ottaa sille pieni ilmaisutreeni. Hannele meni metsätielle, noin 20 metrin päähän, kyykkyyn ja narulelu leikki irtoilmaisurullaa. Lähetin Nuuskun ukolle ja Nupahan lähti. Hirmuista kyytiä kohteelle, rulla suuhun ja hirmuista kyytiä takaisin. Luovutus käteen, sivulle ja käskystä näytölle. Näytöllä oli palkkana pihapullia. Suoritus oli niin hieno, että uusintaa en ottanut. Nuusku teki upeaa työtä ja minäkin osasin olla ohjaamatta fyysisesti. Hyvä me!

Treenien jälkeen lähdettiin vielä reippailemaan porukalla maastoon ja nyt sisällä retkottaa kaksi reporankaa ja onnellista otusta.

5 kommenttia:

Riitta kirjoitti...

Rapsu oli pätevä! Täällä myös kaksi reporankaa punaturkkia. Kivaa oli, iski ihan into Zorron puolesta :)

Satu kirjoitti...

Vai hakupäällikkö ;) Olipa teillä hyvät treenit. Niin meilläkin paria tuntia myöhemmin, satoi vain ihan kaatamalla. Toivottavasti päästään taas tolleritreeneihinkin.

Heidi kirjoitti...

Ootkos sie Satu tehnyt sitä esineruutua? Hannele siitä eilen höpötteli ja mietittiin, että josko sie joskus opastaisit meille alkeet.

Satu kirjoitti...

Ei olla paljon esineruutua tehty, mutta on mulle neuvottu, miten sitä aletaan opetella. Se(kin) on helppoa lahjakkaille noutajille, jotka osaavat käyttää nenää ja osaavat noutaa. Tehdään vain sitä ensi kerralla.

Heidi kirjoitti...

Joo!