Kontaktien ja keppien tsekkaus kertoi sen mitä odotinkin ja sitten hieman lisää. Testattiin A, puomi ja keinu siten, että ohjaaja on edellä, vierellä ja takana ja sitten vedettiin kepukoita.
A-este meni hyvin, kun olin edessä tai vierellä, mutta kun jäin taakse, vauhti hidastui. Tämä tieto ei ollut mitään uutta, noinhan se menee ja koska Rapella on juoksukontakti aalla, rytmitän radat aina siten, että olen vähintään vierellä, mielellään edessä, jotta olen mukana radan jatkotilanteessa. Silloin Rapelo tulee kovaa ja vähäisellä virheprosentilla. Hirveän vähän treenataan sitä, että olisin takana, koska ei minulla ole siellä aikomusta radalla olla. Mutta se ei toki poista sitä tosiasiaa, että pitäisi se este osata tehdä samalla vauhdilla vaikka olisin kuussa. Pitää siis vahvistaa itsenäistä suorittamista sijainnistani riippumatta. Yllättävää oli Rapelon aivot totaalisesti narikassa asenne. Rapsu veti ihan hirveää kyytiä ja hurjalla loikalla aan harjan yli, lähinnä pelotti se meno. Tyypillä oli jotain patoutunutta energiaa ja silmät pyöri päässä, palkan kanssa se riehui kuin kakara.
Puomi ei mennyt hyvin mitenkään ja tästä olin hieman hämmästynyt, koska talvikaudella Rape teki sitä virheettömästi ja hyvin, mutta nyt sillä ei ollut ajatustakaan tekemisestä vaan ilme oli ihan samanlainen kuin kisoissa eli "mie juoksen ja meen ja onpa kivaa enkä tajua mitään!". Rape kohelsi niin, että huomasi Rapsuttimen viimeisenkin aivon rippeen tipahtaneen. Hyviä toistoja ei tähän saatu enkä nyt oikein tiedä mitä asian kanssa tekisin. Jos puomi on saatu virheettömään kuntoon talvikaudella, mutta se hajoaa ekoissa kisoissa ja sen jälkeen on tohjona, niin hirveästi ei vakuuta se, että metodi on oikea. Jotain muuta pitäisi tehdä, mutta en tiedä mitä. Taidan haluta rakentaa sille juoksukontaktin takaisin. Sen treenaminen on kivaa ja koska tällä hetkellä kaikki kuviteltu osaaminen uponnut suohon, niin on pakko saada tehdä jotain kivaa, että löytää treenaamisen mielekkyyden. Mitään kiinnostusta minulla ei ole palata siihen samaan mitä tein talvella, koska ei se oikeasti toiminut; treeneissä näytti hyvältä, mutta kisatilanteeseen osaaminen ei siirtynyt.
Keinu oli Rapsuksi ihan jees, tuommoisia se tekee aina. Voisi olla nopeampi, mutta tuon kanssa pystyy elämään. Resurssit eivät riitä kaiken korjaamiseen ja koska puomi on katastrofaalinen, jätän keinun rauhaan.
Suorat kepeille lähestymiset, olinpa takana tai edellä, olivat Rapelle helppoja. Avoimiin ja suljettuihin keppikulmiin lähetykset olivat puolestaan Rapsulle mahdottomat ja siinä vaiheessa ajattelin, että ei ole tosiaan Rapen treenipäivä. Ei kyennyt hakemaan oikeaa aloitusta avokulmasta vaikka miten helpotti ja suljettukin oli ihan onnetonta. Maassa olevia aloituspaikkojen merkkejä Rape olisi lähinnä halunnut noutaa ja koettaessani hetsata sitä kepeille Rapsu alkoi kytätä ympärilleen ilmeellä "ai mitä, mitä, mitä? onko jossain kissa?".
Treenit eivät valaneet uskoa tulevaan vaan tuli lähinnä olo, että joulukuussa tehty eläkkeelle siirtymispäätös oli oikea ja päätöksen pyörtäminen suuri virhe. Treeneissä parasta olivat perunarieskat, kaakao ja karkit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti