Vuosi 2011
Nuusku siirtyi eläkkeelle vuonna 2011. Viime vuonna aloitetttu osa-aikaeläkeläisyys vaihtui ensin sairaseläkeläiseksi ja sitten täysipäiväiseksi eläkeläiseksi. Agility- ja vepetreenit jäivät lopullisesti pois, jotta eläkeläisen terveys ei turhuuksilla vaarantuisi. Mejää hieman treenittiin ja murunen veti hienosti. Aivoja stimuloiva toko kaivettiin kehiin ja siinä -ylläys yllätys- suunnattiin loppuvuodesta kokeeseen ja tempaistiin ykköstulos. Hirveän ylpeä olen seniorista, niin iloinen huiskuhäntä :)
Nuusku siirtyi eläkkeelle vuonna 2011. Viime vuonna aloitetttu osa-aikaeläkeläisyys vaihtui ensin sairaseläkeläiseksi ja sitten täysipäiväiseksi eläkeläiseksi. Agility- ja vepetreenit jäivät lopullisesti pois, jotta eläkeläisen terveys ei turhuuksilla vaarantuisi. Mejää hieman treenittiin ja murunen veti hienosti. Aivoja stimuloiva toko kaivettiin kehiin ja siinä -ylläys yllätys- suunnattiin loppuvuodesta kokeeseen ja tempaistiin ykköstulos. Hirveän ylpeä olen seniorista, niin iloinen huiskuhäntä :)
Rapsun tavoitteet
vuodelle 2011 eivät olleet sen tavoitteellisemmat kuin Nuuskullakaan. Agilityssa pyrkimyksenä oli hilpeät kisaradat. Nooh,
osallistuttiin kolmiin kisoihin ja ihan hilpeitä ne olivat sekä taidokkaita.
Ikinä koskaan Rapsun kanssa ei olla vedetty neljän nollan putkea ja mukaan
tarttui pari SERTiäkin. Mejäkokeet, hakutreenit ja vepetreenit jäivät väliin
allergiaoireiden vuoksi. Mejää päästiin kuitenkin hieman treenaamaan ja taidot olivat
tallella. Tokokin
aloitettiin pari viikkoa ennen vuoden loppua, joten siihenkin tavoitteeseen
päästiin kiinni ;)
Vuosi 2012-20XX
Vuodesta 2012 vuoteen X Nuusku ja Rapsu jatkavat samoilla linjoilla. Nuusku viettää palvotun kotikoiran eloa, leikkii ahventa kesäisin, virkistää mieltään näyttelemällä tottelevaista ja pitää kirsun kunnossa verijäljellä, kevyesti harrastellen, hauskaa pitäen, tuntien olevansa tärkeä pieni koira. Rapsu viettää rakastetun kotikoiran eloa, hassuttelee agility- ja tokotreeneillä, huoltaa kirsuaan verijäljellä, seilaa uimapatjalla, ja jos Rapsu siedättyy allergioilleen, niin silloin Rapsu saattaa piipahtaa mejäkokeessa, mutta pääasiassa kunhan ollaan vaan ja hengaillaan.
Suurena haaveena on kuitenkin jatkaa reissuperinnettämme, antaa ötököille mahdollisuus maailman valloitukseen ja muulle maailmalle mahdollisuus nauttia heidän olemassaolostaan. Reissut pohjoiseen ja Keski-Eurooppaan ovat olleet luppakorvien kanssa mahtavia, parempia retkikoiria saa etsiä ja hakea eikä tule löytämään. Molemmat ovat sisuksistaan suuria seikkailijoita, sivistyneitä ja sopeutuvaisia, joten eiköhän sitä jatkossakin jonnekin suunnata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti