tiistai 24. toukokuuta 2011

Käärmeksiä ja aaltoja # 7


Yllä on kuvitettuna tämän hetkiset aktiviteetit ulkoilun ohella. Vieläkään ei olla treenattu Rapsun kanssa yhtään mitään, koska Rapsis tuntuu himppasen löysältä. Hirmuisen kivoja metsälenkkejä on kuitenkin kipitelty ja saatu välillä mukavaa seuraa Zorrosta sekä Topista & Viirusta. Rapsuli on alkanut piristymään, koska hippaset ja hullunmoinen kiekon juokseminen on maistunut Zorron ja Viirun kanssa. Kohta kaveri lienee jättänyt mammalomansa taakseen, mutta vielä se pesiä möyhii joka paikkaan ja päikkärit maistuvat erityisen hyvin. Hankin kuitenkin nameja jääkaappiin, joten ilmeisesti toiveikkaana olen loppuviikon suhteen.

Eilisillan Lykiksen seikkailulla Nuuskutin ja Rapsutin kohtasivat myös käärmeitä, elämänsä kolmannen ja neljännen. Luikerot olivat pikkuruisia eikä niillä ollut sahalaitaa selässä, joten ilmeisesti eivät olleet kyitä. Joskaan en tiedä onko kyykäärmeksillä sahalaitakuviot jo ensimmäisissä nahoissaan ja kuvioituvatko ne vasta myöhemmin. Yritin kyllä tutkailla netistä käärmehien kuvia, mutta ei siitä oikein mitään tullut, kun ne on minusta aivan liian puistattavia katseltavaksi, vähän niinkuin  avohaavat tai se kamala kraatteri Kajaanintiellä keskustasta Prisman suuntaan, jonka ohi ajaminen nostaa korkeanpaikan kammoiselle kylmän hien pintaan.

Viikonloppuna kävimme korpireissuilla. Maaseutumatkailut ovat olleet luppakorvien mieleen. Mökillä Nuuskuli pääsi rallattalemaan sydämensä kyllyydestä ja ilo oli huomata jälkeenpäin, että päätön riekkuminen ei Nupatsua rasittanut fyysisesti. Nuuskusta kuitenkin kroketin peluun seuraaminen sivusta osoittautui henkisesti raastavaksi, niin kovasti paljon olisi tehnyt mieli päästä mukaan pallopeliin.

Tänään Nupatsulla oli seitsemäs allasterapiakerta. Tehtiin yksi pitkä rupeama, jossa tempo vaihteli peruskäynnistä reippaaseen raviin pariin otteeseen. Vesi loiskui kuin altaassa olisi ollut aaltokone.  Nuuskis liikkui oikein hyvin ja oli muutenkin simpsakka typy. Polven possu ei ole vallannut koko elukkaa vaan Nuuskuli käyttäytyi kuin kunnon koira.

2 kommenttia:

Satu kirjoitti...

Nyt täällä tarvittaisiin sitä kantasoluhoitoa, mutta ihmiselle. Terveisiä polvileikkausjonosta. Ja kiitos lenkkiseurasta:)

Heidi kirjoitti...

Kiitos vaan itsellenne :) Ja toivottavasti polvi tulee kuntoon.