sunnuntai 18. heinäkuuta 2010

Hupia ja reeniä

Kuuma päivä ei ollut aivan niin kuuma kuin lähiaikoina on ollut, joten suuntasimme kera koikkereiden kanavanrantaan uimaan ja lenkkeilemään. Alla muutama Kaisan ottama kuva ja täältä löytyy niitä lisää.

Kaunottaret Pikku-Norppa ja Neiti Saukko.


Joukkoon liittyi ihana Ella.


Ja komeaakin komeampi Aku. Tollereista poseeraus on vakava asia, koikkereista hupia.


Nuuskutin.


Ella ihailee Nuuskun peräsintä.


Pikku-Norppa, Hassu Hapsutin, Heidin Rapsutin.


Aku, Nuusku ja Ella.

Illemmalla Rapsu pääsi vepeltämään Topin ja Susun sekä Maijan kanssa. Otin Rapsulle ensin veneestä hypyn pitkällä matkalla ja lennokkaasti se loikkansa leiskautti sekä ui upeasti juuri siihen missä rannalla seisoin. Melkeinpä yhtä komeasti kuin kotiin jäänyt vesien kuningatar.

Hypyn jälkeen otettiin vientiä melko lyhyellä matkalla tavoitteena saada lähdöstä lennokas. Palkkana oli lelun sijasta  makupalat. Rapsu lähti vientiin hyvin, mutta ensimmäisillä kerroilla epäröi uimaan siirtymisvaiheessa ja tarvitsi kannustusta veneestä. Viemään lähdettyään vei hienosti loppuun saakka. Parin toiston jälkeen viennit alkoivat sujua paremmin ja loppuun saatiin oikein mukava suoritus. Toisella kierroksella en ottanut kuin veneestä hypyn, jotta treeneistä jäi oikein hilpeä mieli.

Kivaa oli, mutta jos vientiin ei tule ensi viikolla samaa varmuutta mikä välähteli aiemmin, niin taitaa jäädä soveltuvuuskoe elokuulle. Meneehän sove toki läpi vähemmilläkin kuin täysillä pisteillä, mutta jos keli on tuulinen painaen tuonnit sivuun, sorsat tulee uimaan viereen kilpaa sekoittaen pään, ohjaaja kompastuu mätkähten veteen tms. niin en uskalla ottaa sitä riskiä, että lähden koettamaan onnea kolmella toimivalla liikkeellä neljästä. Mieluummin niin, että onnistumisen todennäköisyysprosentti on kaikissa liikkeissä vähintään 90, mieluiten 100, niin on sitten varaa hasardeihin.

Ei kommentteja: