sunnuntai 3. toukokuuta 2009

Vauhdin hurmaa

Aurinkoisessa kevätsäässä Joensuun kisoissa kaksi starttia molemmilla otuksilla. Rapsulla saaliina perinteiset hyllyt ja Nuuskulla kaksi vitosrataa. Kakkosluokat tuomaroi Ritva Herrala, jonka radat olivat aika kinkkiset kakkosluokan radoiksi, joskaan ei mahdottomat. Kolmoset tuomaroi Johanna Wütrich, ja mielestäni hänen kolmosluokan ratansa olivat huomattavasti helpompia kuin Herralan radat. Oikein jouhevaa ja juostavaa menoa.

Rapsutin ei ollut vireessä. Ekalta radalta jo alku oli tahmea ja minun ohjaus ei sitä tahmaa ainakaan vähentänyt. Kepeillä Rapsu teki rapsut eli jätti ne kesken ja lähti kirmaamaan täysillä kohti seuraavaa estettä, joten otin kepit alusta ja palkkasin otuksen eli jätettiin se rata siihen. Ajattelin, että jos sitten toisella radalla sujuisi ne kepit heti ekalla kerralla hyvin. Toinen rata meni paremmin, ja siinä hylly tuli Rapsun jäädessä rallaamaan ympäri A:n alla olevaa putkea, veti jotai kolme tai neljä kertaa kiekkoa ihan hurmiossa. Hauskaa oli niin Rapsulla, yleisöllä kuin minullakin. Tämä rata oli innokas ja vauhdikas, ja Rapuli pujotteli makeasti.

Nuusku oli puolestaan taas ihan liekeissä. Vauhti oli huikea, kuuliaisuus priimaa ja senpä vuoksi harmittaa vietävästi omat pienoiset ohjausvirheet, joiden seurauksena vitoset napsahti. Ekalla radalla ajauduin loppupätkällä myöhästymiseni johdosta A:n väärälle puolelle ja olin sijoittunut huonosti jatkoa ajatellen, jolloin Nuuskun juoksulinja meni ihan mahdottomaksi ja hyppykulma älyttömäksi, jolloin toiseksi viimeinen rima kalahti alas. Tokalla radalla taasen oli hankala keppikulma, ja ajattelin ottaa Nuuskun hyvin haltuun ennen keppejä. Juu, kannattaahan se ottaa juuri hypylle mennessä haltuun siten, että räväyttää käden voimalla alas. Nuusku tipahti suoraan rimalle. Muuten molemmat radat olivat oikein täydellisiä ja meillä oli ihan uskomattoman hauskaa.

Niin oli mieltäylentävää huomata, että Nuusku oli koko ajan kuulolla eikä edes katsellut mitään ylimääräistä mitä leiskauttaa vaikka vauhtihurmoksessaan vetikin. Alkaa tuntua taas siltä, että meistä on sittenkin johonkin :)

Ei kommentteja: