maanantai 31. maaliskuuta 2008

Lunta, palloja, lumipalloja

Viime aikoina on harrastusrintamalla keskitytty pääosin agilityyn (yllätys, yllätys…). Omien viikkotreenien lisäksi ketteryyttä on harjoiteltu tolleriporukalla pariin otteeseen. Rapsun meno on ollut ilahduttavaa ja voi olla, että ykkösluokan startti on edessä sittenkin jo huhtikuussa :)


Eilisessä tolleriagilityssa oli mukana flyballiin tutustumista. Kiitos Satulle! Topin demonstroima laji vaikutti oikein mielenkiintoiselta. Tosin Nuusku ja Rapsu eivät vielä taidoillaan häikäisseet vaan lähinnä säälittivät. Nuuskun kanssa harjoiteltiin kotona käskystä painamista, mutta onnistuin kuitenkin tumpeloimaan koulutuksen hedelmän maneesilla. Harmikseni kävin palkkaamaan Nuuskua nakilla ensimmäisestä painalluksesta (no se oli niin tyylikäs suoritus!), vaikka olisi pitänyt tyytyä pallolla palkkaamiseen, koska nakin jälkeen Nuuskua ei näköjään pallo enää kiinnostanut vaan nakki oli ykkönen. Olin hieman yllättynyt siitä miten fanaattisesti Nuusku keskittyi nakkiin, koska Nuusku on melkoinen pallohullu. Ilmeisesti hän oli erityisen nälkäinen, koska ruoka-aika venyi viisi tuntia. Joten ensi kerralla pitää treenata täydemmällä masulla… Rapsu puolestaan ei keittiötreenistä huolimatta painamista oppinut, joten lähestyimme laitetta eri tavalla. Koetin saada Rapsun kiipeämään laitteen päälle ja aluksi vahingossa lennättämään pallon, mutta Rapsu taituroi homman niin, että ei vahingossakaan osuisi laitteen painikkeeseen vaan yritti urkotella namia ennemmin etujalat ilmassa kuin painikkeella. Että hienosti meni…


Pääsiäisen aikaan kävimme maaseudulla herkuttelemassa ja reippailemassa. Koetimme myös löytää suden jälkiä, sillä naapurin karvalehmiä oli susi käynyt piirittämässä, mutta vainukoiramme eivät löytäneet tuoreita jälkiä vaikka susireitillä liikuimmekin. Jouduimme tyytymään pupujen ja oravien jäljestämiseen.


Agilityn ohella pääpaino on ollut lumessa hengailussa ja lumipallojen nappaamisessa. Nipen kanssa on käyty leikkimässä lammashaassa, huimilla umpihankilenkeillä ja lintutorniseikkailuilla. Kuvia on tulossa myöhemmin, kunhan saan kameran akun toimimaan. Tänään alkaa Nuuskulla ja Rapsulla vaihteeksi jännä viikko sillä Uuno saapuu illalla hoitoon ja ilahduttaa meitä läsnäolollaan perjantai-iltaan saakka. Jännityksellä odotan mitä tuleman pitää…

perjantai 21. maaliskuuta 2008

Putkihulluuden kirous

Pitkäperjantain agilitykisojen saaliiksi tuli kaksi hylkyä. Vaikka tulos kuulostaa ankealta, suoritukset olivat yhtä putkea lukuunottamatta upeita. Pertti Siimes oli suunnitellut kinkkiset radat, joilta löytyi ansoja toisensa perään. Onneksi olimme viime viikonloppuna Kokkosen kurssilla palauttelemassa mieleen ennakoinnin tärkeyttä, sillä varsinkin ensimmäinen rata suorastaan vaati ennakoinnin osaamista. Ja Nuuskuhan osasi lukea ennakointejani hyvin. Nuusku meni huimalla vauhdilla ja innolla molemmat radat. Harmittaa vain, että molemmilla radoilla Nuusku pyyhälsi putkeen väärästä päästä. Ensimmäisellä radalla moka oli puhtaasti minun, sillä olin tilanteessa myöhässä. Nuusku oli lukinnut väärän pään jo renkaalla enkä voinut kuin ihailla salamannopeaa sujahdusta putken uumeniin. Toisella radalla aikomukseni oli ottaa samantyyppinen kohta varman päälle ja vetäistä valssin kautta Nuusku putkeen, mutta Nuusku katsoi minun ohi ja pyyhälsi putken parhaaksi katsomallaan tavalla. Täytyy ottaa treeniohjelmaan näköjään putkihässäkkää, koska ei meillä vastaavaa ongelmaa ennen ole ollut, joten pitänee pikaisesti palauttaa Nuuskulle mieleen mitä se putken oikeaan päähän meno oikein on. Parasta oli kuitenkin huomata, että nykyään Nuusku pystyy säilyttämään hyvän vauhdin myös niillä radoilla, joilla ei ole ollenkaan vauhtisuoria vaan ne ovat melkein pelkkää pienessä tilassa pyörittelyä.

Rapsu on puolestaan paneutunut oikein urakalla varastelun saloihin, vaikka välillä näytti siltä, että Rapsu olisi aikuistunut ja alkanut käyttäytymään kelpo koiran tavoin. Rapsu on vienyt ulkona viattomien ihmisten kiusaamisen jo taiteen puolelle. Jos pysähdymme leikkimään jonkun kivan koiran kanssa, Rapsu usein yllättäen kesken leikin onnistuu tempaisemaan pahaa aavistamattomalta koiranomistajalta a) lapasen tai b) namipussin ja rellestää pitkin maita ja mantuja onnellisena kaverit perässä. Lapanen alkaa jo palautua kauniisti, mutta namipussit heikommalla menestyksellä. Onneksi Rapsu ei ole niin ahne, että vetäisisi namit pusseineen päivineen kuonoonsa, joten siinä vaiheessa kun Rapsu jää äheltämään paikalleen pussin kanssa saa sen helposti pois. Mutta ihanteellistahan olisi, että Rapsu malttaisi jättää a) lapaset ihmisten käsiin ja b) namipussit taskuihin. Eilen Rapsu valitsi erityisen huonon uhrin, koska omistajan terrieri ei arvostanut Rapsun yritystä nyysiä hänelle kuuluvia nameja, joten tappeluhan siitä seurasi. Onneksi kumpikaan ei vienyt tilannetta örinää pidemmälle ja haavoilta vältyttiin, mutta Rapsu aiheutti itselleen pitkän leikkitauon. Nolostunut omistaja ei kehtaa leikityttää moista pitkäkyntistä omistelijaa enää muiden kuin niiden tuttujen koiranomistajien läheisyydessä, jotka uskaltavat ärähtää taskulleen pyrkivälle luppakorvalle. Jospa se sitten älyäisi, että sivistyneet tavat ulotetaan myös kodin ja omien ihmisten ulkopuolelle. Toivottavasti.

sunnuntai 16. maaliskuuta 2008

Uunon viikonloppuvierailu

Nuuskun ja Rapsun elämään tuli eilen yllättävää sisältöä, sillä Uuno saapui viikonloppuhoitoon. Koirakavereita meillä on kyläillyt niukasti yövieraista puhumattakaan, joten tiedossa oli jännittävät ajat. Aluksi lähdimme Nuuskun, Rapsun ja Uunon kanssa päästelemään enimmät höyryt lammashakaan. Porukkaan liittyi myös 8 kk ikäinen Nipe sekä yllättäen Nuuskun treenikaveri islanninlammaskoira Panda "siskonsa" Senta-collien kanssa ja nuori kultainennoutaja. Meno oli riehakasta ja Uuno sai tutustua heti Noljakan koirapiireihin. Uuno oli utelias, mutta tyytyi katselemaan villeintä menoa sivusta, Nuusku söi lumipalloja ja Rapsu nautti paineista.

Sisällä Uuno on ollut Nuuskulle ilmaa. Nuusku ei noteeraa Uunoa millään tavalla paitsi jos Uuno meinaa ylittää nukkuvan Nuuskun "oman tilan rajan" eli tulla 10 cm lähemmäksi, alkaa kuulua matalaa urinaa. Uuno ymmärtää vihjeen suosiolla ja luikkii muualle. Rapsu on osoittanut paini-intoa sisällä ja esitellyt Uunolle lelujaan. Uuno on näyttänyt olevansa valloittava, hyväkäytöksinen ja hellyydenkipeä sylissä viihtyvä nalle.

Tämän aamun Uuno sai olla talon ainoana koirana, sillä Nuusku ja Rapsu treenasivat Tuija Kokkosen koulutuksessa. Tuija oli kehitellyt haastavat radat, joissa opeteltiin lähinnä ohjauksen ennakointia. Treenit menivät varsin mukavasti. Rapsukin pystyi samoihin kuvioihin kuin Nuusku, ainoastaan kepit aiheuttivat erikoissuunnitelmia... Hyvältä näyttää kevättä ajatellen :)

Tänään Uuno osoitti jo tottuneensa hoitopaikan rutiineihin. Lähdimme ulkoilemaan lammashakaan ja seuraamme liittyi Nipe. Jos Uuno oli eilen hieman ujo, tänään siitä ei näkynyt jälkeäkään. Kaverit olivat jo sen verran tuttuja, että Uuno juoksi muiden mukana, haastoi Rapsua ja Nipeä painiin, kiilasi muut pois polulta jahdatessaan lumipalloja ja komensi, jos muut meinasivat pitää hauskaa ilman Uunoa. Kaverit temmelsivät itsensä pihalla uuvuksiin ja tällä hetkellä kaikki kolme tolleria retkottavat taju kankaalla tasaisesti tuhisten.

sunnuntai 9. maaliskuuta 2008

Kisailemassa ja hierontakurssilla

Taas on hyvin agilitypainotteinen viikko takana. Alkuviikon pienryhmäagilityjen lisäksi tällä viikolla hypeltiin tolleriagilityssa. Rata oli simppeli ja Nuuskun kanssa treenasinkin siinä sivusuunnassa kaukaa ohjaamista. Rapsu veteli muutaman vauhtisuoran ja keppejä. Rapsu treenasi niukasti, koska tänään oli JoAn epäviralliset kisat ja nälkää piti säästää sinne. Kisat menivät Rapsulta todella hienosti. Möllirata meni puhtaasti ja nopeiten, joten voitto tuli. Kilpailevien radalla tuli kaksi "ohjaajan vitosta", sillä jätin kepeille menon ahtaaksi ja Rapsu meinasi mennä väärään väliin sekä hävitin koiran aalle mentäessä, joten tuli pientä sekoilua. Tulimme kuitenkin kolmansiksi. Rapsun menoon voi olla tyytyväinen sillä molemmat radat olivat haastavia eikä Rapsu tehnyt mitään omatoimisia mokia.

Agilitykisojen jälkeen suuntasimme tollereiden koirahierontakurssille. Heli opetti koirahieronnan peruspaketin ja nyt on sitten taidot hieroa huiskuhäntiä iltaisin. Rapsu oli hieronnassa todella väsynyt ja nukahti pariin otteeseen. Nuusku oli Hannelen käsiteltävänä ja alkujäykkyyden myötä suostui julkiseen hellyyteen, näytti jopa nauttivan.

Muuta viikkoon ei ole juuri mahtunut, lähinnä perinteistä jäällä tepastelua ja umpihankimetsälenkkeilyä. Rapsu on tosin harrastanut kuhertelua valloittavien shelttiurosten kanssa. Morris ja Elmo saivat tutustua Rapsun ihastuksen kohteena olemiseen. Ensi viikolla voisi koettaa treffailla kivoja koirakavereita ja viettää riehakkaita hetkiä.

lauantai 1. maaliskuuta 2008

Kerimäellä

Tänään teimme tripin Kerimäelle. Rapsu kävi pyörähtämässä ryhmänäyttelyn kehässä sillä välin kun Nuusku tutustui Kerimäen nähtävyyksiin. Rapsu käyttäytyi näyttelyssä mallikkaasti ja esitteli hampaat somasti vaikka ei viime lauantain jälkeen sitä harjoittelemaan ehdittykään. Paavo Mattila antoi Rapsulle arvosanaksi EH/1. Arvostelu: Hieman kevytpiirteinen narttu. Kevyt, hyvämallinen pää. Kaunis ilme ja kaula. Runko voisi olla voimakkaampi. Hyvät raajat. Hyvälaatuinen karva. Kantaa häntäänsä hyvin. Kevyet liikkeet. Miellyttävä luonne. Mattilalla Rapsu on käynyt aiemmin juniori-iässä ja silloinkin tuomari toivoi enemmän massaa ja kokoa. Kevyet liikkeet on uutta, en tiedä johtuiko ilmava liihottelu sitten liukkaasta alustasta vai onko Rapsulle kasvamassa siivet.