Rapsun ensimmäinen tottelevaisuuskoekurssipäivä on takana. Koulutus oli oikein rattoisaa ja yllätyin Rapsuttimen kyvystä keskittyä tokoon hallin reunustoilla olevien agilityesteiden sijaan. Olin nimittäin aivan varma, että Rapsu vetäisee jossain välissä vähintään kerran A-esteen, mutta eihän se edes huomannut sitä.
Ryhmässämme oli paikalla viisi koiraa. Hyvä, että ryhmäkoko on pieni, koska minä en yksinkertaisesti osaa kouluttaa koiraa hihna kädessä vaan Rapsun on oltava vapaana, jotta en sotkeudu hihnaan. Pienessä ryhmässä se on tietysti helpompaa, varsinkin kun kaikki koirat ovat motivoituneita työskentelemään ohjaajansa kanssa. Olin varustautunut koulutukseen nameilla ja naksulla, vetolelulla, tennispallolla, narupallolla ja Kong Wubballa, jotta saisin annettua oikeanlaisen palkan koiran viretilasta huolimatta. Sinänsä turhaa varmistelua, koska Rapsuhan oli siinä vireessä missä aina eli innokas ja yhteistyöhaluinen :)
Tänään treenasimme luoksetuloja, perusasentoa, nopeita maahamenoja, kontaktia, luoksepäästävyyttä ja paikalla makuuta. Luoksetulot menivät Rapsulta upeasti. Rapsu odottaa innoissaan paikallaan, koska tietää, että kohta pääsee juoksemaan kovaa! Tämä on myös niitä asioita mitä on harjoiteltu pennusta asti, joten ei ihme, että se tulee selkäytimestä...
Perusasennossa on Hapella vielä työstämistä. Asento on hieman väljä ja sainkin hyvän vinkin palkata ulkokautta ja nimenomaan silloin kun Rapsu on pohjetta vasten. Tarkoitus on opettaa Rapsu ihan ihoon kiinni, jotta jos kokeessa alkaa asento löystyä, pysyy se silti siedettävänä eikä Rapsu harota missään metrin päässä.
Nopeiden maahanmenojen harjoittelussa ideana oli nimenomaan nopea maahanmeno eikä maassa pysyminen. Tässä Rapsu tarvitsee vielä käsimerkkiä ja sen häivyttäminen tulikin kotiläksyksi. En vielä osaa päättää tulisiko minun palkata Rapsu nopeasta maahanmenosta namilla vai pallolla, koska namilla maahan painuminen on tiukempi, mutta suoritus hitaampi, kun taas pallolla Rapsu painuu alas nopeammin, mutta ahteri jää mielestäni välilllä hieman koholle, sillä Rapsulla on kiire pallon perään. Hmm. Pitää katsella mihin suuntaan se lähtee kehittymään.
Luoksepäästävyystreeni oli aivan mahtava. Rapsullahan ei ole ongelmia luoksepäästämisen suhteen vaan ennemminkin siinä, että luoksetulevaa ei tarvitse ottaa vastaan takajaloilla seisten ja etujalat ilmassa sojottaen pyrkimyksenä pestä tulijan korvat vaan ihan paikallaankin voisi istua. Harjoittelimme sitä siten, että koirat olivat perusasennossa ja muutama ihminen käveli suoraan koiraa kohti kerta kerralta lähemmäksi tullen ja koira sai palkkaa siitä, että ei reagoi tulijaan mitenkään. Rapsu napotti paikallaan tyynesti, naksutin lauloi ja namia tippui kuonoon. Olin mykistynyt Rapsun hienosta suorituksesta!
Kontaktin harjoittelussa koiran piti ottaa oma-aloitteisesti katsekontakti ohjaajaan. Helppo nakki alati silmiin tuíjottavalle Rapsulle :)
Paikallamakuu oli haastavampi. Alussa Rapsu meni maahan, mutta kimposi ylös saman tien. Vähitellen aikaa pystyi pidentämään ja sain liikuttuakin jonkin matkan päähän. Rapsu ei kuitenkaan kestä katsekontaktiani palatessani sen luo, joten jouduin katsomaan aina ohi Rapsusta. Tätä pitääkin harjoitella enemmän, jotta ei mene homma kokeessa plörinäksi sen takia, että vilkaisen Rapsua silmiin. Muut koirat eivät kiinnostaneet Rapsu lainkaan vaikka vieressä makoilivat tai nousivat ylös.
Tällä viikolla pitää treenailla näitä kotona lisää sekä aloittaa ensi kerraksi seisomisen harjoittelu. Seisominen on tuttua näyttelykehästä, josta viime kerrasta on niin kauan aikaa, että Rapsu on varmaan unohtanut koko homman. Mutta olipa kiva tokoilla pitkästä aikaa ja Rapsun kanssa ekaa kertaa. Rapsusta se oli myös oikein mukavaa ja luulen, että opettamalla Nuuskulle perusasennon uusiksi tänään saamillani vinkeillä, tuleepi Nuuskustakin vielä tokoilija :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti